Kylmäsavulohipasta

Hurjan helppo ja ihana arkiruoka, joka valmistuu yhdessä hujauksessa!

Kylmäsavulohipasta

(2-3 annosta)

1 pieni punasipuli

1 purkki ruokakermaa

150 g kylmäsavulohta

nippu ruohosipulia

pieni ripsaus makeaa chilikastiketta

pastaa, esimerkiksi tagliatelle

Kuori ja hienonna punasipuli hyvin pieneksi, kuullota sitten sipulisilppua pienessä määrässä rasvaa. Viipaloi kylmäsavulohi sopiviksi suupaloiksi ja lisää sipulin joukkoon, anna lohen ottaa hieman väriä. Lisää joukkoon ruokakerma, makea chilikastike ja ruohosipuli (voi esimerkiksi saksittaa suoraan pannulle), kuumenna hetki. Tarjoa pastan kanssa.

Herkkua!

Kynttilöitä ja villasukkia

Olisiko otsikon lauseesta viikonlopun teemaksi? Vaikkapa... Ainakin minulle kelpaisi!

Arkiviikko on taas selätetty ja katse kääntyy väkisinkin viikonloppuun. Kävin ostamassa toista kiloa trikoomatonkuteita, katsotaan mitä saan siitä aikaiseksi. Päivä oli tänään sen verran lyhyt, että asioilla juoksemisen lisäksi ehdin käydä hyvissä ajoin vielä sauvakävelemässäkin. Välillä reittiä oli toista kilometriä pelkkää ylämäkeäkin, kyllä väsytti!

Huomatkaa kynttilöiden värikkyyden lisäksi myös kauniin väriset villasukkani, jotka sain eräästä joulupaketti-vaihdosta. Sopivat kevättalveen kuin nenä päähän!

Viime aikoina olen ollut hyvin onnekas, sillä voitin peräti kaksissa blogi-arpajaisissa. Suuret kiitokset siis Katjushalle ja Romulyylille! Palkinnot etsivät vielä paikkaansa, ripustettavat kokosin toistaiseksi naulakkoon esille (keiju ja tytön kuvalla varustettu koristesydän).

Oikein ihanaa perjantai-iltaa!

Pieniä asioita

Penkissä Osmo Colorin kirkas vaha 3101, kolme kerrosta.

Koko tammikuun ajan olen tainnut keskittyä päätöiden lisäksi pelkästään pieniin asioihin. Olen tehnyt pienellä mittakaavalla käsitöitä, entisöinyt pienen jakkaran ja keskittynyt erikoispinnankäsittelyopinnoissakin vain pienikokoisiin töihin.

Viikonloppuna tein yhdeksän joulupalloa ja viime viikolla parit tossut.

Minut arvaten, mihin tarkoitukseen..? No joulupaketteihin tietenkin, ei pidä olla myöhässä!

Toisaalta on helppo keskittyä kerrallaan vain pieniin asioihin - ne eivät vaivaa kauaa tekemättöminä mielen perukoilla ja samalla tuntuu, että saa aikaiseksi enemmän. Eikös sanontakin kuulu, että pieni on kaunista?

Koululla tapahtui kuitenkin tässä suurempiakin muutoksia, nimittäin näyttökoejärjestelyissä. Opetushallituksen ansiosta meillä onkin tiedossa enää vain kaksi näyttöä, mutta ne ovat huonekalunäyttöjä ja molemmat kestävät kaksi viikkoa. Siispä entisöin nyt tulevassa maaliskuun näytössä luultavasti syksyllä ostamani uusrenessanssia olevan työpöydän, jotta saisin sen vihdoinkin kotiin käyttöön.

Eikun taas arkea kohti!

Tortillalasagne

Viime viikolla minun alkoi tekemään aivan hurjan paljon mieli tortillalasagnea ja tänä viikonloppuna sen mieliteon toteutinkin. Ohje on oikeastaan valmisteluiden osalta melkoista pikaruokaa, sillä käytin tähän ohjeeseen noita valmiita kastikkeita.

Tortillalasagne

5-6 suurta tortillapohjaa

600 grammaa broilerinsuikaleita

5-6 keskikokoista tomaattia

1 suuri punasipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 tölkki Santa Marian Pineapple-salsaa

1 tölkki Santa Marian Cheddar-dippiä

n. 1 dl juustoraastetta

Hoida ensin esivalmistelut:
kypsennä broilerinsuikaleet, huuhtele ja viipaloi tomaatit, kuori ja suikaloi sipulit.

Levitä vuon pohjalle hiukan rasvaa ja aseta yksi tortilla pohjaksi. Kokoa pohjan päälle pineapple-salsaa, kanaa, tomaattia, molempia sipuleita ja cheddar-dippiä. Toista niin monta kertaa kuin vuokaan mahtuu. Asettele "kanneksi" vielä yksi tortillapohja ja ripottele pinnalle juustoraaste ja paista 175 asteisessa uunissa n. 40-45 minuuttia.

Herkullista lauantai-iltaa!

Ki-Ki-Kickeroo

Magnuksen lempilelu on kickeroo. Nimenomaan tuo tavallinen, pienet ja ratisevat eivät ole saavuttaneet niin suurta suosiota. Tavanomaisen potkuttelun ja painin lisäksi sitä on mukava jahdata. Kaiken puremisen ja riehumisen jäljiltä on suoranainen ihme, että yksikään meidän huushollin kickeroista ei ole mennyt pieniä (korjattuja) reikiä lukuun ottamatta rikki.

Leikkisää tammikuun loppua!

M niin kuin...

Joulupukin paketista paljastui sellainen mystinen, huumaavasti tuoksuva rasia. Rasia herätti villiä innostusta, myöskin siinä kyseissä kansalaisessa, joka ei rasian sisällöstä pääse nauttimaan.

Niinpä rasian sisältöä testattiin joululomalla suljettujen ovien takana.

M niin kuin Maukas Muikku.

Aitoina savolaisina kissoina punavalkoiset kansalaiset riemastuivat rasian sisällöstä kovasti ja muikkuja piti käpältää reippaasti ennen syömistä. Felix jäi kala-allergikkona vaille näistä huveista, mutta ehkä pojalle keksitään vastaisuudessa jotain omaa erityisherkkua.

Muistakaa maistella muikkuja!

Pieni pöytä

Tässä kuvallinen kertomus valmistuneesta asiakastyöstä, pienestä pöydästä.

Pöytä oli melko huonossa kunnossa, sillä se oli ollut ulkosäilytyksessä. Pöydän pintalevy oli melko pahoin krakeloitunut eikä sitä olisi saanut kunnolla korjattua, joten tein siihen uuden levyn ja samalla pääsin koettamaan viilutusta. Viilutettu pöytäpinta on kuitenkin huomattavasti kauniimpi kuin pelkkä vaneripinta. Pöydästä puuttui alataso kokonaan mutta siinä oli kuitenkin ennen ollut sellainen, joten sekin tehtiin uusiksi. Yksi "lukkorenkaan" osista puuttui myös kokonaan.

Pinta on petsattu kahteen kertaan Herdinin petsillä sävyllä Tiikki, mutta jostain syystä väristä tuli melkoisen tumma. Levitysvaiheessa väri näytti jäävän vaaleammaksi. Pintakäsittelyaineena on Osmo Colorin kirkas vaha 3101. Lisäksi korjasin sävyerovirheitä akryyliväreillä ennen viimeisiä vahakerroksia, joita tuli yhteensä neljä kerrosta.

Kyllä pöydän elämä sai varmasti jatkoaikaa tästä eteenpäin.

Mukavaa viikonalkua kaikille!