Lisää k-tuoleja

Jälleen lisää k-tuoleja. Ylläoleva tuoli on kummitätini ja tuoli kävi minulla kunnostuksessa. Edellinen kangas on iloisen oranssi, muisteluidemme mukaan 70-luvulta. Puuosat ovat mustat. Alkuperäinen kangas oli punertava, ehkä hieman oranssiin taittava, tällainen:

Tämä tuoli on kuitenkin hieman harvinaisempaa laatua, seuraavassa kuvassa kannattaa kiinnittää huomiota tuolin alareunaan:

Kyseessä on tällainen merkki, keskellä alareunassa:

Tuoli on Askon huonekaluja, mikä on käsittääkseni melko harvinaista k-tuoleissa. Yleisemmin tuolit valmistettiin kotioloissa ja niistä tarvikkeista mitä vain oli saatavilla. Tehdasvalmisteiset tuolit ovat siis harvinaisempia.

Sitten pieni todistus siitä, että tuoli kävi todella pelkällä rungolla:

Työvaiheet ovat samat kuin aikaisemmin esittelemässäni k-tuolissa, sillä tämäkin tuoli on hieman uudempaa tuotantoa ja siinä on siksak-jouset.

Ja sitten lopputuloksen:

Tuolissa on punainen verhoilukangas ja puuosat on käsitelty ensin petsaamalla ja sitten vahaamalla. Herdinin petsin sävy on muotiruskea ja vaha on Osmo Colorin kirkas vaha 3101. Nyt on ollut niin pilvistä että kuva on todellakin turhan hämärä, mutta toivottavasti lopputuloksesta saa jotensakin selvän.

Toivottavasti tuolin omistaja on tyytyväinen lopputulokseen!

Sitten lisää tuoleista, sillä ostin itsellenikin k-tuolin, tällaisen:

Yksi takajalka on poikki ja se täytyy korvata kokonaan uudella jalalla. Lisäksi tuolin istumakorkeus on ns. väärä ja nostankin sitä vähintään viidellä sentillä. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että istuimen ja käsinojan välinen korkeus olisi noin 20 senttiä, tässä tuolissa se on huomattavasti korkeampi. Oma tuoli saa kyllä jäädä ehkä ensi syksyn projektiksi, ellen sitten tee sitä kesällä kotona. Ostin tässä taannoin melkein 16 metriä kangasta, jota mielisin laittaa tähän k-tuoliin, kotiin tulevaan uusrokokoo-sohvaan ja jo kotona olevaan uusrokokoo-tuoliin. Tarpeen tullen ne istuvat sitten hyvin samassa tilassa.

Ulkona on hämärää ja kosteaa, vettä sataa eikä tee mieli laittaa nenäänsä ulko-ovea pidemmälle... Kissojakin nukuttaa, ehkä kömpisin seuraksi?

Hämärästä säästä huolimatta mukavaa lauantaipäivää kaikille!

Pieni oleellinen muutos

Aikaisemmin meidän vessan ovessa on ollut tällainen informatiivinen mutta jonkun mielestä ehkä hieman tylsähkökin WC-kyltti:

Vessa ei kuitenkaan ole pelkästään ihmisten käytössä, siellä sijaitsevat myös karvalasten hiekkalaatikot. Sehän on tietenkin huomattavasti tärkeämpi asia kuin mikään muu toiminto kyseisessä huoneessa, joten selkeästi kylttien kohdalla on sattunut jokin erehdys. Virhe arvojärjestyksessä.

Nyt kyseinen virhe on korjattu:

Ester-tyttönenhän se siellä kurkkii Raijamin kyltissä, jonka ostin eilen messuilta.

Aika hieno, vai mitä?

Jyväskylän antiikki- ja kädentaitomessut 6.-7.4.2013

Viime aikoina on pitänyt taas jokseenkin kiirettä, monenmoista asiaa on mielessä ja toteutuksessakin. Tänään vierailin Jyväskylän antiikki- ja kädentaitomessuilla. Ensimmäistä kertaa katselin tällaista tapahtumaa "ammattilaisen näkökulmasta", hih.

Itse antiikkimessujen puoli oli minulle sinällään pettymys, koska huonekaluja löytyi paikalta vain runsaat kolme kappaletta. Niitä olisin toivonut näkeväni enemmän. Lasia ja astioita oli kuitenkin melko kattava valikoima näytteillä, lisäksi tuli nähtyä esimerkiksi yksityinen purkki- ja karkkilaatikkokokoelma, vanhoja aseita ja hieman muuta militaria-aiheista tavaraa, hieno verhoilijamestarin verhoilema vanha auto ja tauluja. Ehkä tavaraa oli kuitenkin minun arvioni mukaan suhteellisen vähän, sillä kädentaitomessujen puoli oli huomattavasti suurempi ja näytteilleasettajiakin oli siellä minun silmääni reilusti enemmän.

Kädentaitojen puoli saakin siis minun ääneni, jos tässä nyt jotain ääniä oltaisiin jakamassa. Korujen tekeminen on nyt selkeästi "pinnalla" ja näitä tarvikkeita myyviä tahoja oli paljon näillä messuilla. Korutarvikkeiden lisäksi tarjolla oli kyllä vaikka miten paljon muutakin tavaraa! Yksi mielenkiintoisimmista asioista oli ilmeisesti jonkin koulun(?) osasto, jossa opiskelijat takoivat rautaa.

Esillä oli komea haarniskakin.

Tässä minun ehdottomat suosikkini / mielenkiintoisia juttuja nettisivuineen:

Raija Riihimäen kissa-aiheiset tuotteet veivät sydämeni ja tällä osastolla kuluikin sekä huomattavasti aikaa että suurin osa budjetistanikin... Aivan ihania tuotteita!

Nettisivuille pääset tästä: Raijami

Mestarientisöijät Ry jakaa tietoutta ja myy tarvikkeita. Yhdistyksen jäseneksi ei pääse kuka tahansa eikä esimerkiksi pelkkä alan koulutus riitä. No, ehkä jonain päivänä sitten...

Nettisivut: Mestarientisöijät Ry

Lapinlikka on yhden naisen monen alan yritys, jonka osastolla pääsi ihastelemaan erityisesti käsinvalmistettuja rumpuja.

Nettisivuille tästä: Lapinlikka

Viimeisimmäksi tahtoisin mainita Kynttiläpaja Kalevantulen, jonka osastosta minulla ei valitettavasti ole kuvaa. Heillä on kuitenkin tarjolla mahdottoman upeita kynttilöitä, en ole aikoihin nähnyt kauniimpia.

Nettisivuille tästä: Kynttiläpaja Kalevantuli

Vierailinpa myös "Panda-serkun pajalla", hakemassa hieman tuliaisia koulullekin...

Siinäpä se päivä vierähtikin, kun lopuksi käytiin vielä tapaamassa pientä neitiä. Ajomatkaakin kertyi taas melkoisen reippaasti, joten eiköhän jälleen kerran uni maita! Hankinnoista lisää toisella kertaa. Pahoittelen myös kuvien erityisen huonoa laatua, sillä väentungoksessa kuvaaminen tuolla vanhalla pikkupokkarilla meinasi olla enemmän kuin haastavaa!

Messut jatkuvat vielä huomennakin (7.4.), joten suuntaa ihmeessä Jyväskylän Paviljonkiin mikäli innostuit aiheesta!

Löylynhenki

Olen joskus aikaisemminkin kirjoitellut Magnuksen mieltymyksestä saunomiseen. Jo pienenä poikana Magnus halusi nukkua löylykipossa, eikä mieltymys ole kadonnut isompanakaan. Yksi pieni ongelma siinä kuitenkin on, nimittäin Magnuksen ja löylykipon kokosuhteiden muuttuminen...

Monta kertaa kissojen toimet naurattavat ihan ääneen... Mutta minkäs teet, jos löylykipossa on hyvä nukkua niin sitten on.

Lisää pääsiäisen kattauksia

Lisää kuvia pääsiäisen kattauksista. Sama pöytä ja samat astiat, ei hirveästi vaihtelua muuta kuin ruoissa!

Kanaa, lammasta ja kalaa. Jälkiruoissakin oli samankaltaisuutta: toisena päivänä valkosuklaarahkaa, toisena mandariinirahkaa. Kokeilin elämäni ensimmäisen kerran sitruksen fileointia tuota rahkaa varten ja kyllä, ihan kannattava projekti!

Nyt ollaankin sitten taas palattu arkeen ja seuraavaan juhlaan on pitkä aika.

Mukavaa tiistaipäivää!

Wilin hankirieha

Aprillipäivästä huolimatta tämä ei ole aprillaava teksti! ;)

Nyt pääsiäisen aikaan meillä on ollut joukon jatkona hoitokoira. Kissat ovat rohkaistuneet huikeasti, mutta Wili-parkaa tuppaa edelleenkin pelottamaan ja yöt nukutaan oven erottamana.

 Välillä ujostuttaa...

Tänään on ollut huikaisevan hieno keli, niinpä vietimme iltapäivää riehumalla toista tuntia hangessa ja muutenkin pihalla!

Nyt hoitolaista taitaa hieman väsyttää, joten lepäillään välillä ja laitetaan ruokaa, tänään tiedossa uunilohta ja valkosipulikermaperunoita. Lähdetään sitten taas myöhemmin kävelemään, nyt kun iltaisinkin on pidempään valoisaa. Muistittehan siirtää kellot toissayönä?

Yllä olevasta kuvasta näkee hyvin auringon voiman. Lankalauantaina kuvattu pieni, auringon paljastama maalaikku on kasvanut jo näin suureksi. Vesi valuu pitkin räystäitä, linnut sirkuttavat ja silmiä täytyy siristellä. Pieniä kuralammikoita syntyy sinne ja tänne. Ja tiedättekin varmaan, millaiset koirantassut voivat olla kuralätäkön jäljiltä...

Mainiota (viimeistä) pääsiäispäivää, aprillipäivää ja huhtikuun alkua!

Lankalauantain mäenlasku

Lankalauantain ilma on ollut mitä mainioin, niinpä mekin lähdimme ulos reippailemaan. Ensin kävimme kävelylenkillä ja ihastelimme vain auringonvalossa kylpevää luontoa. Muutamia jälkiäkin kuvasimme.

Mummolan mäellä asuu paljon jäniksiä ja jokunen oravakin. 

Suurempiakin petoja näillä main kulkee, ilveksiä ja karhuja. Susia ja ahmojakin vähän kauempana.

Kevään perään haikaileville todistusaineistoa, että lumi alkaa kyllä hiljalleen sulamaan!

Sitten mieleeni juohtui tuo kelkka... 

 Joten eikun tuumasta toimeen!

Äiti kelkan kyytiin ja minä jalaksille, potkaistaan vauhtia ja lasketaan alas.

Sitten taas takaisin ylös ja sama uudestaan, naurunremakan saattelemana. 

Bonuksena se, että äiti sai aina kelkkakyydin myös ylämäkeenkin!

Puuhassa tuli melkoinen hiki, joten sauna teki terää ulkoilun jälkeen.

Vaikka tiet alkavatkin sulaa, on lunta vielä todistettavasti niin paljon, ettei piippukaan tahdo näkyä.

Nyt kookoskana tulille ja yökirkkoa odottamaan!