Ei enää niin pieniä vauvoja

Eilen oli taas yksi vuoden kohokohdista, sillä kolmoset täyttivät neljä vuotta! Aivan uskomatonta, miten kohta neljä vuotta sitten luokseni saapui kolmeviikkoisia orpoja palleroisia...

Vaikka varsinainen merkkipäivä olikin jo eilen, niin juhlistimme vuosien kertymistä vasta tänään.

Paketeista paljastui tänä vuonna pieniä ratisevia ja ilmeisesti kissanminttuisia lintuja.

Myös Daniel sai oman paketin, ettei paha mieli yllättäisi! Ja tämä olikin pojan ensimmäinen syntymäpäivälahja, vaikka omat pienet juhlat pidämmekin sitten joulun alla, löytöajankohtana.

Jaksaa se vähän vanhempikin vielä leikkiä!

Linnut aiheuttivat paljon iloista mieltä, potkuttelua ja syljen eritystä!

Kissoillle tarjoiltiin possunsydäntä ja nappuloita, ihmiset saivat muuta kahvin kera!

Juhliminen voi väsyttää tottuneemmankin juhlijan.

Hiphiphurraa ja onnea vielä kerran!

Juhannuksen huijauskakku

Niinhän siinä sitten kävi, että ainoana vapaapäivänäni olen sairaana! Seuraava odotettavissa oleva loma onkin sitten joulukuussa, joten pikkuisen harmittaa. Varsinaiselta kesäflunssalta tämä ei ainakaan vielä tunnu, mutta kuumetta pitelee. Siinäkin on kuitenkin ihan riittämiin, varsinkin kun olin ajatellut esimerkiksi leikata nurmikon ja siivota kunnolla. Arkena ei aina oikein jaksa ja kolmen päivän vapaaputkessa olisi kyllä riittänyt aikaa kodinhoidollekin. Toki sohva, kissat, kirja ja elokuvat eivät ole huono vaihtoehto, puhumattakaan kunnollisista torkuista, mutta muutakin olisi tietysti voinut tehdä! Eniten kuitenkin harmittaa, etten pääse edes juhannussaunaan.

Mutta itse otsikkoon, huijauskakkuun. Minulla kävi päivällä kahvivieraita ja onnekseni jaksoin tehdä osan valmisteluista jo eilen. Ei sillä, että huijauskakkuun kovin suuria valmisteluita edes tarvitsisi, mutta jaksoin sentään käydä kaupassa ja tehdä suolaisen tarjottavan valmiiksi. Tarjolla oli siis perinteisiä sillileipiä ja sitruuna-marenkitorttua, jonka ristin surkuhupaisasti huijauskakuksi. 

Mikä tekee kakusta huijarin? Reilusti yli puolet siitä on hankittu valmiina. Pohja on kaupan valmis torttupohja, jonka kostutin sokerivedellä. Sen päälle on levitetty purkillinen valmista lemon curdia (3/4 olisi riittänyt!) ja kaiken huippuna on marenkipäällinen. Marenki on sentään itse tehty (4 kananmunanvalkuaista ja 2 ½ dl sokeria)! Koko komeus lymyili uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Ja hyvää oli, kaikesta huijarimaisuudestaan huolimatta!

Sillileipien täytteessä on keitettyä kananmunaa silputtuna, majoneesia, creme fraichea, punasipulia, ruohosipulia, suolaa, pippuria ja jonkin verran valmissillien maustelientä (sinappi). Täyte ja silli lepäilevät Maalahden limpun päällä, joihin sipaisin vielä hivenen voita.

Aina ei tarvitse jaksaa tai ehtiä tehdä itse, eikä puolivalmiiden tai valmiiden ainesten käyttö ole mikään häpeä. Ilman valmiita osasia olisin tarjonnut varmaan hätävarastona olevia sokerikorppuja kahvilla... 

Niinpä tämän juhannuksen sanoma voisikin olla, että kannattaa olla itselleen armollinen, myös keittiössä.

Oikein mukavaa ja nautinnollista juhannusta kaikille!

Entisöinti-verhoomo Historian havinan tarina alkaa

Kuten jo edellisessä postissa kerroinkin, olen nykyisellään yrittäjä 

ja Entisöinti-verhoomo Historian havinan ylpeä omistaja!

Valmistelut kestivät pitkään ja onkin tunnustettava, että välillä tuntui tuleeko koko hommasta mitään.

Kuitenkin oli uskallettava tehdä melko suuri hyppy tuntemattomaan...

Mutta mitään ei voi saavuttaa, jollei uskalla edes yrittää!

 Ja tässä sitä nyt ollaan. Kolme viikkoa yrittäjyyttä takana ja ainakin vielä olen liikenteessä hyvillä mielin. Töitä on riittänyt jonkin verran, mistä saan näin aloittavana yrittäjänä olla todella kiitollinen. Toivottavasti töitä riittää myös jatkossa!

Entisöin ja verhoilen huonekaluja laidasta laitaan. Jokainen huonekalu arvioidaan yksilönä ennen entisöintiä. Valitettavasti ihan kaikenlaisia töitä en kuitenkaan pysty tekemään, esimerkiksi suurien nahkahuonekalujen uudelleenverhoilu voisi olla hankalaa näissä tiloissa ja näillä laitteilla (puhumattakaan toki siitä, että prosessi on melko kallis).

Nämä ylläolevat maalaukset ovat alkuperäisen tekijän käsialaa enkä kajonnut niihin millään tavalla.

 Haaveissani olisi vielä kouluttautua lisää, mutta katsotaan missä vaiheessa se on ajankohtaista.

Ainakin teollisen verhoilun ja yrittäjän ammattitutkinto kiinnostaisivat kovasti.

Entisöinnin ohella teen myös pieniä käsitöitä myyntiin. Joku saattaa muistaakin aikaisemmin tekemäni ajoneuvotossut? Niitä voi tilata minulta mittatilaustyönä. Kaikenlaisia ajoneuvoja voi toivoa, mutta mallista ja koosta riippuen tilauksen valmistamisessa saattaa kestää hyväkin tovi. Mikäli toivot tossuja johonkin tiettyyn päivämäärään mennessä, kannattaa tilata hyvissä ajoin (pari kuukautta etukäteen)!

Käsityöt ovat kuitenkin enemmän harrastukseni kuin leipätyöni, joten hirmuisen suurta määrää tilauksia en kykene vuodessa tekemään.

Tämän postin kuvituksena on kuvia ensimmäisestä asiakastyöstäni, vuonna 1946 valmistetusta kapioarkusta. Arkkua oli säilytetty vaihtelevissa olosuhteissa ja esimerkiksi kannen koristemaalaus oli todella kulunut, kuten alta voi huomata:

Tein arkun kanteen uuden pinnan vanhan mallin mukaan, tosin värisävyeroja maalauksissa on jonkin verran. Mikä tosin on ihan ymmärrettävääkin, kun käsipelillä maaleja sekoittaessa ei pääse välttämättä juuri täsmälleen entiseen sävyyn.

Kannen lisäksi arkun muitakin pintoja on elvytetty ja siitä on puhdistettu kaikki irrotettavissa ollut lika. Lisäksi olen paikannut pahimmat lohjenneet osat mm. viiluttamalla. Vanhat saranat olivat irronneet ajan saatossa ja nyt tilalla on uudet, samanväriset saranat.

Toivottavasti omistajansa on tyytyväinen!

Yrityksen yhteystiedot löydät esimerkiksi Facebookista.

Kotisivut ovat edelleen pahasti vaiheessa, mutta tulossa kuitenkin!

Nyt onkin tiedossa ensimmäinen varsinainen lomapäiväni yrittäjänä, sillä Historian havina on suljettuna huomenna. Palaan kuitenkin takaisin sorvin ääreen normaalisti tiistaina 24.6. klo 9.

Teen toki töitä maanantaisinkin, mutta verstas on avoinna asiakkaille tiistaista perjantaihin klo 9-15.

Maanantaipäivän olen varannut hiljaiselle työnteolle ja tarpeen tullen asiointi- ja asiakaskäynneille, niin ei tarvitse sulkea verstasta erikseen muina päivinä. Tarpeen tullen olen paikalla toki muinakin aikoina, joten jos haluat tulla paikalle muuhun aikaan, soittele hyvissä ajoin!

Oikein kaunista torstai-iltaa kaikille!

Muistoissa

Pienestä hengähdyksestä kasvoikin huomaamatta parin kuukauden mittainen kirjoitustauko! Pisimmillään talolla taisi kulua 16 tuntia päivästä, ja siihen kun lisätään iltakoulutus ja muut kiireet, niin jostain oli vain pakko karsia. Minun tapauksessani se oli bloggaaminen ja lukeminen, mutta nyt kun olen lukenut jo yhden kirjan, voinen palata taas tänne koneenkin äärelle?

Paljon on ehtinyt tapahtumaan; talon remontti alkaa olemaan tältä erää päätöksessään, olen asunut täällä jo muutaman viikon ja kissatkin jo kaksi viikkoa. Kissat tottuivat uuteen kotiin ihmeen helposti, myös Dansku. Ehkä tutut omat tavarat ja hajut auttoivat? Alunperin suunnittelin, että olisin käyttänyt Feliway-haihdutinta, mutta ilman sitäkin kissat kotiutuivat paremmin kuin olisin osannut toivoakaan.

Muutakin suurta on ehtinyt tapahtumaan, olen nimittäin ollut nyt kaksi viikkoa yrittäjä. Kerron toiste firmasta enemmän.

Omenapuu kukki kauniisti toukokuun lopussa. Sain talon mukana paljon hyötykasveja, esimerkiksi marjapensaita ja raparperiä. Pihan varsinainen laittaminen jäänee kuitenkin ihan suosiolla ensi vuoden hommaksi.

Tänään tulee muuten kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun Fabu-kissa nukkui pois.
Hän on aina muistoissa! ♥

Uuni-projekti

Tänään meillä on ollut uunitalkoot!

Talossa ei ollut aiemmin minkäänlaista uunia. Saunassa on kyllä paikka puukiukaalle, mutta sielläkään ei ole toistaiseksi tulisijaa. Näinpä jouduimme aloittamaan projektin siitä, että saimme piipun paikoilleen. Piippu on Schiedelin valmispiippu, joten periaatteessa olisimme varmaan saaneet sen pystyyn itsekin. Ostin kuitenkin ns. avaimet käteen-paketin, joten piippukin saatiin katolle todella nopeasti ja ammattitaitoisesti. Ainakin meiltä olisi mennyt rutkasti enemmän aikaa projektiin!

Uuni on Tulikiven Noora O-takkaleivinuuni, luonnonvalkoisen sävyssä. Odotan jo kovasti takkatulen loimotusta ja ruoanlaittomahdollisuutta! Puhumattakaan siitä, miten erilainen lämpö uunista tulee.

Huomenna vielä saumaus ja luukkujen paikoilleen laitto, sitten on valmista!

Purettuja asioita

Talolla on saatui toistaiseksi lähinnä vain "tuhoa" aikaiseksi, eli ollaan purettu esimerkiksi vanhat keittiökalusteet pois. Lohdutukseksi niitä ihailleille, että niissä oli jo aika pahasti lahoa ym. joten ei niistä olisi enää saanut oikein kunnon kalusteita. Pilalle mennyttä lastulevyä on vaikea korjata, joten kyllä tämä oli pakollinen toimenpide. Lisäksi sähkötyöt olivat jo ns. vanhentuneita, joten helpoin ratkaisu on ollut purkaa kaikki niiden tieltä pois. Joka puolella onkin lähinnä tämännäköistä;

Uutta keittiötä odotellaan saapuvaksi pääsiäisen jälkeen.

Vessan lastulevyseinä oli saanut paikoin kosteusvaurioita ja pehmennyt sen seurauksena. Seuraavasta kuvasta näkyykin, miten niiden laajuutta tutkittiin tänään rikkomalla seinää. Onneksi vauriot olivat vain pienellä alueella ja pinnassa, eli villat ja alajuoksu ovat säilyneet kuivina. Nyt täytynee siistiä reiät ja paikata ne. Muutoin vaihtaisimme levyn kokonaan, mutta kattoa on laskettu hieman ja levyn vaihtaminen olisi melko suurehko projekti. Ehkä tämä on sellainen "tässä aita on matalin"-ratkaisu, mutta aikatauluun ja homman hankaluuteen nähden ratkaisu tuntuu oikealta.

Jotain purettua on saatu sentään jo korjattuakin. Olohuoneen lattiaan tehty reikä on valettu uudelleen Weberin Vetonit 6000-lattiamassalla ja eilen saapui hormikuormakin pihaan. Ensi viikolla saataneen siis hormi paikoilleen ja sitten päästään odottelemaan uunin muuraajaa...

Tänään kävin tilaamassa myös uudet lattiamateriaalit ja hankkimassa kaikenmoista maalipurnukkaa ja maalaustarviketta. Tapetit ostin jo muutama viikko sitten, mutta vielä pitäisi hankkia ainakin kattomaalia. Päädyin olemaan melko tylsä, sillä kaikkiin maalattaviin seiniin tulee sama sävy. Vain yksi seinä saa erilaisen sävyn ja se on olohuoneen peräseinä. Siihen valitsin Tikkurilan Tunto Hieno-struktuuripinnoitteen graniitin sävyssä. Voin kirjoittaa kuitenkin tapeteista ja maaleista toiste hieman tarkemmin (kunhan niitä saadaan seiniin saakka), jotta jäävät itsellekin muistiin edes jonnekin.

Sellaista siis tällä kertaa. Huomenna on vapaapäivä!

Alkutunnelmia

Täällä on käynyt jonkinmoinen huiske viime aikoina. Tänäänkin kävin kolmessa tapaamisessa, olin talolla loppupäivän ja illasta istuin vielä nelisen tuntia koulunpenkillä. Eilen puolestaan tutkittiin mitä sähkötöitä talolle tarvitsee tehdä ja tilasin vihdoin uuden keittiön. Vanha keittiö on purettu (SORRY! Lankavetimiä on kuitenkin tarjolla kiinnostuneille.) ja olohuoneen lattiaan tehty reikä on jo täytetty uudelle betonilla.

Olohuoneen lattiavalun alta löytyi vielä erillinen roskavalu. Siihen täytyi tehdä reikä, jotta saatiin tutkittua josko sen alla olisi vielä ollut styroksia. Näinpä ajattelin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja piilotin uuden valun alle pienen aarteen. Tulevaisuus näyttää, onko aarre siunaukseksi vaiko ei! Hanskat kädessä ei oikein onnistu tuo kuvaaminen, mutta siinä se aarre olla möllöttää.

Melkoisen kiireinen tämä aikataulu on tällä kertaa, asumaan olisi tarkoitus päästä viimeistään toukokuun puolessavälissä... Epäilijöiden sankasta joukosta huolimatta aion yltää tavoitteeseen. Minähän en kuitenkaan aio elää kuten muut toivovat, joten katsotaan miten tytön käy! ;)





Ps. Käyn lukemassa teidän muiden blogeja aina silloin kun mahdollista, esimerkiksi bussissa istuessa, mutta myönnän olleeni laiska kommentoija. Taustalla kuitenkin roikutaan!