Lumisia haaveita

Taidan harata hieman vastavirtaan, sillä pidän enemmän talvesta kuin kesästä.

Kyllähän minä tietenkin pidän kesästäkin, mutta talvi vie nykyään sydämestäni suurimman osan.


Pidän lumen narskeesta kengänpohjien alla,
timanttihankien kimalteesta auringonkajossa.
Pidän höyryävästä hengityksestä ja pakkasen puraisusta nenänpäässä.
Pidän revontulista ja tähtitaivaan valosta.
Pidän villasukista ja takkatulesta,
kynttilänliekistä ja kuurankukista.
Pidän luonnon hiljaisuudesta, pehmeästä pumpulista.
Pidän jopa lumimyrkyistä;
löydän ilon pilkahduksen aivan kaikenlaisessa säässä.
Pidän talven olotilasta, on ihanaa jopa paukkupakkastenkin palossa.

Missä viivyt, ihana Talven Ihmemaani?