Katsaus kuluneeseen jouluun ja vuoteen

Alkuunsa ISO KIITOS teille kaikille onnittelijoille ja tsemppaajille! 

Ette tiedäkään miten iloisiksi minut teitte... ♥

Istun täällä "uuden" kirjoituspöytäni ääressä näin uudenvuodenaattona ja katselen välillä hämärtyvää maisemaa. Hiljalleen leijaileva lumi peittää alleen maiseman ja olo tuntuu rauhalliselta, mutta toisaalta omalla tavallaan myös hyvin haikealta. Taustalla soi Johanna Kurkelan joululevy, josta suosikikseni on noussut ehdottomasti Lyhty. Se kuvaa jotenkin tämänhetkistä sielunmaisemaani todella hyvin; Kissa kippurassa halkolaatikolla, lämpö lohduttava puskee kaminasta...Työt on saatettu loppuun, liekin vierellä valvon. Ihan pian kaikki kohdallaan on... Lyhdyn sytytän kun tulee hämärä, sen nostan koukkuun kuistille. Ehkä valo näkyy kauas pimeään ja johdattaa sut polulle, perille...

Tämä joulu toi paljon elämänmuutoksia tullessaan ja samalla jouduin jättämään jonkinasteiset hyvästit opiskelutovereilleni, vaikka toki pidämme varmasti yhteyttä tulevaisuudessakin. Emme kuitenkään näe enää päivittäin ja se tuntuu hyvin surulliselta. Jään kaipaamaan teitä! ♥

Odottelen tässä ystävääni saapuvaksi meille uuden vuoden viettoon, tiedossa on hyvin rauhallinen aatto. Samoissa tunnelmissa meni myös joulun aika, vaikka olin ehkä turhankin väsynyt. Viime yönäkin nukuin melkein 14 tuntia ja olisin varmaan nukkunut enemmänkin, jolleivat kissat olisi mieluilleet jo kovasti myöhästynyttä aamiaistaan. Tämän postauksen kuvituksena on kuitenkin kuvia menneeltä joululta, joka jää mieleen myös Danielin kautta. Väsymyksestä ja kiireisestä joulunalusajasta huolimatta mieluinen joulu siis, vaikkakin tuntui loppuvan ennen kuin pääsi kunnolla alkamaankaan! Sama tunnelma koskee oikeastaan koko tätä vuotta - minne ihmeeseen aika oikein katosi?

Ylläolevassa kuvassa kuvastuu oikein hyvin lahjojen avaamistunnelmat kissojen kohdalta: Ensimmäinen onki (juuri tuo kuvassa näkyvä) särkyi jo aattona ja olemme onnistuneet särkemään jo kaikki Pukin paketeista paljastuneet onget. Kuviin kolmea on hyvin hankala saada yhtä aikaa, mutta tässä edes yritelmä!

Viime vuoden tavoin tarkoitukseni oli julkaista kokooma tämän vuoden käsitöistä, mutta muutama käsityö on itse asiassa vielä esittelemättä, joten palaan asiaan ensi vuoden puolella.

♥♥♥

Näissä tunnelmissa toivotamme koko sakin voimin

oikein riemukasta uutta vuotta teille jokaiselle 

ja tuokoon tuleva vuosi sen, mitä kaipaatte elämäänne!

♥♥♥

Joulusaunassa

Joulusauna on yksi joulun kohokohtia. Olemme saunoneet mummolassa nyt kolmena jouluna peräkkäin ja aina aatonaattona. Josko meillä olisi ensi jouluna jo uusi koti, niin saataisiin joulusauna taas aatolle ja omaan kotiin?

Joskus aiemminkin olen kertonut, että minun joulusaunaani kuuluu tervan tuoksu ja jouluna käytettävän shampoon on ehdottovasti oltava tervashampoota. Saunassa on oltava jotain kylmää juotavaa, tänä vuonna Olvin karpalo-lähdevettä. Kynttilöitä ei sovi unohtaa, eikä päreistä valmistettua saunakoria. Pyyhkeetkin ovat aina samat, joulunpunaiset ja pehmoiset. Pellavaiset laudeliinat kruunaavat koko jutun! Tänä vuonna olin sen verran onnekas, että mummolassa oli vielä lunta joulun aikaan. Meillä sitä ei kotona ollut juurikaan (ainakin nyt kaikki on poissa), mutta tärkeintä olikin päästä saunasta suoraan lumikävelylle. Hankikylpyjä en ole vieläkään uskaltanut kokeilla, mutta kyllä siinä hankikävelyssäkin on oma taikansa.

Millainen on sinun joulusaunasi?

Pienen orpokissan joulu

Uusin lapsukainen vietti vielä joulun hiljaisessa mummolassa, sisäkissana tosin jo. Eipä ole tehnyt tuhojaan tai mieluillut ulos, joten kyllä Danielista vielä sisäkissa tulee! :)

Nyt joulun jälkeen käydään läpi madotukset ja rokotukset, niin päästään sitten yhdistämään laumaa hiljalleen. Toistaisesta erosta huolimatta pienelle pojalle järjestettiin oma joulu, paketteineen kaikkineen. Vähän kulkemistahan tämä joulu oli, kun kävin katsomassa poikaa pari kertaa päivässä, mutta ensi jouluna sitten erilailla.

Aivan ihana kaveri onkin! ♥

Hetkeen en olekaan nähnyt näin sylissä viihtyvää ja puheliasta kissaa...

Rasahdukset vielä vähän pelottavat ja ruoka hotkitaan sellaisella tahdilla, että Daniel pelkää selvästi jäävänsä ilman seuraavaa annosta. Luulenpa kuitenkin, että hiljakseltaan poika oppii ymmärtämään että hän on tullut jäädäkseen eikä joudu enää mierontielle, jolloin eroahdistus (=jää oven taakse, jolloin alkaa kamala huuto) sekä loputon ruokahalu laantuvat. Ruokaa saa vielä mennäkin hyvällä tahdilla, sillä paksun turkin alla on melko laiha poika. Esimerkiksi selkäranka törröttää melko pahasti, sillä aluksi luulin että pojalle on sattunut jokin onnettomuus, jossa selkäranka on vioittunut. Tarkemmalla tutkimuksella selvisi, että kyse on vain niin hoikasta pojasta että selkäranka tuntuu niin vahvasti kädellä koetellessa. Painoa on noin kaksi kiloa, joten sitäkin saa kyllä tulla vähän lisää.

Daniel on muuten viides orponi. Fabu oli ensimmäinen ja tuli aikuisena löytökissana löytöeläinkodista. Ester, Felix ja Magnus tulivat naapurista emottomiksi jääneinä ja nyt Daniel taas aikuisena löytökissana. Löytöeläinkodissakin oltiin enemmän kuin mielissään, kun kissa sai odottaa löytöajan mummolassa ja jäikin sille tielleen :)

Leppoisaa ja rakkaudentäyteistä Tapania!!!

Joulukuun kahdeskymmenesneljäs: Jouluaatto

Oikein lämmintä joulua koko meidän porukalta! Nyt meitä on virallisesti yhteensä viisi. Alustavasti Kulkurin nimi on Daniel, tuttavallisemmin Dante tai Tane, mutta jos nyt ihan hupsusti kävisi ja poika olisikin tyttö, niin sitten meillä olisi Diana Esterin kaverina.

♥ Ihan paras joululahja! ♥

Joulukuun seitsemäs

Näissä tunnelmissa vietettiin eilistä itsenäisyyspäivää. Hyvin rauhallisesti ja hyvällä ruoalla herkutellen.

Joulukuun ensimmäinen

Odotin puoleenyöhön ja kuuntelin Jouluradiosta Hoosiannan. 

♥ Kuomat, se on täällä - joulukuu! ♥

 Rauhaisaa ja onnellista ensimmäistä adventtia!

 

Ensimmäinen joulukonsertti

Tämän vuoden ensimmäinen joulukonsertti oli tällä kertaa Joel Hallikaisen kirkkokonsertti. Rauhoittuminen sopikin erittäin hyvin tähän hetkeen, sillä näyttöä on jäljellä vielä (enää!) yksi päivä. Loppukiri koettaa siis huomenna, ompelen piilo-ompeleita ja kiinnitän käsinojat,
pitäisi onnistua ajoissa... Siitä se valmistuminen taitaa olla enää kiinni!

Yritelmiä

Näissä tunnelmissa on vietetty tätä päivää!

Kolmestaan otettuja kuvia ei saatu yhtään säällistä versiota ja nämäkin ovat tärähtäneitä, koetapa ottaa kuvia tähän aikaan vuodesta ilman salamaa... Niinpä vain yksi kissoista pääsee koristamaan joulukortteja tänä vuonna (julkaisen sen kuvan myöhemmin!). Vähän myöhässä olen tämän asian suhteen, sillä olen odotellut Felixin parempaa vointia ja edes hivenen valoisampaa säätä. Ensi viikon aikana kortit kuitenkin valmistuvat, jes!

Leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille, minä suuntaan harvinaislaatuisesti kirkkoon ja Tuomasmessuun!

Piipahdus Oulussa

Piipahdin viime viikonloppuna pikavisiitillä Oulussa. Ohjelmassa oli sukulaisvierailun lisäksi myös Stockan jouluosaston ratsaus jouluystävieni kera. Tässä muutama pala sieltä!

Tarjonta oli tänä vuonna todella kiva, vaikkakin tein hankintoja hieman vähemmän kuin viime vuonna. Arvioisin kuitenkin, että tänä vuonna oli parempi tarjonta kuin viime vuonna. Omista hankinnoistnia saatte kuitenkin odotella kuvareportaasia vielä hetken, sillä nyt pakerran viimeisen näytön parissa. Ensimmäinen päivä takana, yhdeksän vielä edessä...

Hykerryttävän onnellinen

Niin, nyt tuntuu ihan hykerryttävän onnelliselta! Sitä se tämä lumi teettää...

Täällä on satanut mahtavat määrät lunta eilisen ja tämän päivän aikana. Maailma on ihanan pehmeä ja hiljainen ja ennen kaikkea valoisa! Toiveeni olisi etteivät lumet sulaisi enää pois ollenkaan, mutta ensi viikoksi sääennuste lupaa jo kymmentä plus-astetta. Höh! Nyt on kuitenkin nautittava näistä lumista sen aikaa kun ne vain kestävät.

Ja minun päässäni soivat joululaulut minkä kerkeävät! Muutoinkin on sellainen jouluinen olotila, tekisi mieli laitella vaikka joulukoristeita esille. Ehkei niitä kuitenkaan ihan vielä, mutta kotiin voisin viritellä kyllä ulkovalot parvekkeelle. Mummolassa on jo yhdet valot valmiina!

Juontaakohan lumirakkauteni ihan jo siitä, että syntyessäni satoi juuri parahiksi ensilumet?

Silloinkin lumet ovat tulleet jo melkoisen aikaisin, lokakuun alkupuolella.

Oikein nautinnollista ja lumista perjantaita toivottelee

Vitamiinivinkkejä kaipaillaan

 Pojat loppukesästä 2010

Tänään kissojen iltaruokaa laittaessani mietiskelin, että mitähän lisävitamiineja sitä keksisi Felixille antaa... Kaikki tablettimuotoiset sisältävät yleensä jotakin sellaista, mille poika on allerginen. Sama juttu myös rasvahappojen kanssa. Kalsiumia sentään saadaan jauhetuista kananmunankuorista. Kananmunankeltuaista syöttäisin enemmän, mikäli Felix pitäisi siitä. Tietenkään täysin vitamiiniton ruokavalio ei ole, sillä aamuisessa valmisruoassa ja aktivointiherkkuina syötetyissä nappuloissa on vitamiineja, mutta epäinen silti vitamiininsaannin jäävän hieman vähänlaiseksi.

Olisiko kenelläkään hyviä vinkkejä?

Oikein rattoisaa viikonlopun jatkoa! Me olemme nauttineet täällä Michael Bublén musiikista ja glögistä.

Ripaus joulutunnelmaa

Nyt ollaan  jo sen verran pitkällä lokakuun puolella, että voinen tunnustaa ripustaneeni ensimmäiset valot jonkin aikaa sitten... Nämä valot ovat aina ensimmäiset, jotka ripustan. Siitä tulikin oman kodin perinne siitä lähtien, kun hankin tuon kaapin. Pidän siitä, kun valo leikkii lasi- ja peilipinnoilla.

Jotakin tämä Blogger näyttää tekevän nykyisin kuville... Ongelmista olen lukenut sieltä ja täältä, mutta onko kenelläkään tietoa, mistä tämä johtuu? Ei minulla ole muutoinkaan mitenkään laadukkaita kuvia, mutta koneella tämäkin kuva on huomattavasti tarkempi kuin täällä. Kokeilin muokkaamalla kuvaa kolmella eri tavalla ja ladattaessa kaikki muokkaukset näyttivät ikäänkuin "katoavan". Mystistä.

Nyt minulla alkoi kuitenkin kauan odotettu loma, jes!

Jouluaatto!

Meillä onkin ollut tässä viimeiset joulunaluspäivät melkoisen puuhakkaita ja koneella istuminenkin on jäänyt hieman paitsioon. On vierailtu ja on käynyt vieraita, on laitettu ruokia ja koristeltu kuusta. Eilen lämmitettiin joulusauna mummolassa, sillä kotona meillä ei ole saunaa.

Kissatkin ovat järjestäneet omaa ohjelmaa... Tässä yhtenä kauniina aamuna Magnus onki sulamassa olleen lihapussin tiskialtaasta lattialle, sitten joku oksensi vastavaihdettuihin puhtaisiin lakanoihin ja muutakin pientä keppostelua on ollut ilmassa. Ehdin jo vähän pelotella kissoja, että josko Pukki ei tuokaan muuta kuin risuja... Mutta mummo lupasi jo lapsukaisille, että aivan varmasti Pukki tuo muuta kuin risuja. Hukkaan meni siis sekin kiristyskeino!

Uunista leijailevan riisipuuron tuoksun ja Rajattomien joulusävelten myötä toivotamme jokaiselle oikein kaunista ja lämmintä joulua! ♥

Walking in a Winter Wonderland

Eilen hyvä ystäväni tuli meille yökyläilemään ja olipa mukava nähdä pitkästä aikaa! Samalla tuli tehtyä myös pidempi päivä koululla ja ihmeellisen paljon tuntui valmistuvankin. Ensi viikolla alan kokoamaan k-tuolia kasaan, joten sellaisesta projektista kiinnostuneet voivat tarkkailla blogia erityisen tarkkaan lähiaikoina!

Tänään onkin tullut ulkoiltua kätköjen perässä ja tulin tänään mummolaan vielä yökuntiinkin (pääsee saunaan). Neljä purkkia antautui tälle päivälle ja olipa tuulinen ilma, etenkin erään järven rannalla. Sattumoisin sattui olemaan tuo mystinen sininen hetki mummolaan saapuessa ja kamera oli käsillä:

Päässäni soi nyt jatkuvalla syötöllä Winter Wonderland ja mielessä pyörii Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu. Meillä ei ole kotona vielä kummoisesti lunta, lähinnä ehkä tienpenkoilla hieman, mutta mummolassa ollaan kuin eri maailmassa. Täällä on jo ihan talvitunnelma ja minulla onkin nyt hyvin jouluinen olo. Hymyilyttää ja myhäilyttää.

Äsken sytyttelimme lyhtyihin tulet ja ulkosauna lämpiää parhaillaan. Sen jälkeen nautitaan mustikkaglögiä ja pipareita. Loppuillan aion kilisytellä puikkoja ja tutustun varmaankin kahteen uuteen joululehteen (tämän hetken saldo on viisi hankittua lehteä).

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille ja muistakaa siirtyä pehmoiseen talviaikaan!