torstai 13. marraskuuta 2014

Vesihäntä


Kävimme eilen eläinlääkärissä, kuten aikaisemmin kirjoitinkin. Olin pojan seurana siihen saakka, kunnes nukutusaine vaikutti. Sitten Dansku jäi lääkäriin ja minä menin asioille. Häntä aristi vielä nukutuksenkin läpi, joten kyllä se on oikeasti tosi kipeä. Ensin otettiin röntgenkuvat ja sitten putsattiin vielä hammaskivet, ettei tarvitse heti nukuttaa uudestaan. Lopuksi tuli mieleeni vielä verikokeiden ottaminen, kun niistä oli ollut puhetta edellisellä rokotusreissulla.


Röntgenkuvissa ei näkynyt murtumia eikä mitään muitakaan luumuutoksia. Niinpä saimme sellaisen diagnoosin kuin ns. vesihäntä, hännänjuuren hermotulehdus. Koirilla kuulemma melko yleinen vaiva, mutta kissoilla ei ihan niinkään. Lääkkeenä kortisonipiikki ja viikon tulehduskipulääkekuuri. Sitten katsotaan uudestaan, palaako vaiva.


Verikokeissa näkyi kuitenkin jotain vähän säikähdyttävää, kohonnut verensokeri. Toki kissalla verensokerit nousevat esimerkiksi stressin takia, mutta tämä arvo oli enemmän kuin normaali "stressi-sokeri", joten otettiin sitten pitkä sokeri ja sen tulokset tulivat tänään. Kaikeksi onneksi pitkä sokeri oli normaali!! Menemme puolen vuoden päästä kontrollikokeisiin, mutta ei siis diabetesta ainakaan toistaiseksi! :)

Kyllä säikäytti kovasti, mutta onneksi ei todettu diabetesta ja toivottavasti tulehduskin laantuisi mahdollisimman pian!

Elina 

maanantai 10. marraskuuta 2014

Häntähuolia


Kävimme viime viikolla Danielin kanssa eläinlääkärissä. Olin epäillyt etteivät anaalirauhaset toimi oikein kunnolla ja erite olikin tyhjennettäessä paksua ja sitä oli suhteellisen paljon. Samalla eläinlääkäri teki huomion, että häntä näyttää aristavan hieman. Saimme kolmen päivän Metacam-kuurin ja eiliseen saakka näyttikin ihan hyvältä.

Eilen illalla sitten sama hännän äkäinen nuoleminen jatkui uudelleen ja näyttäisi siltä, että häntä on kipeä ihan hännänjuuresta ja alapuolelta, yläpuoli ei arista. Menemme nyt keskiviikkona röntgeniin ja rauhoitushan se on tiedossa. Danielin menneisyydestähän ei ole mitään tietoa, joten kyseessä voisi olla jokin vanha vamma. Puuttuuhan pojalta hammaskin ja korvasta on lähtenyt palanen ja on siinä rustottunut reikäkin. Silloin kun Dansku löytyi, luulin sen selkärangan olevan vähän vioittunut, mutta kun poika sai lisää massaa, katosi sekin "epämuodostuma". Niinpä päättelin selkärangan törröttäneen vain laihuuden takia, mutta nyt en olekaan enää varma. Mitään onnettomuutta tai merkkejä semmoisesta en ole nyt huomannut eikä kissojen käytös ole muuttunut suuntaan tai toiseen. Keskiviikkona sitten tiedetään ehkä enemmän, jos kyseessä on joku vamman tapainen. Aina on jotakin huolta, niin se elämä vaan kulkee.

Elina 

lauantai 8. marraskuuta 2014

Oi kuusipuu


Tänään sain kuusilähetyksen pihalleni ja niihin täytyi tietenkin saada heti valot!

Olen tässä syksyn mittaan pohtinut, voisinko kokeilla tänä vuonna kuusen pystyttämistä sisälle. Edellisen kerran meillä on kokeiltu kuusta vuonna 2010. Jollen kirjoittaisi puhelimella, linkittäisin sen ihmeen teille. Joulukuun 2010 jutuista se kuitenkin löytyy! Minähän olen pahasti allerginen kuusille ja vietettyäni riittävän monta joulua ensiavussa 90-luvulla, on meillä ollut vain tekokuusi esillä muutamina jouluina. Kerrostalokodissa sain koristeltua kuusen parvekkeelle, joten jos kissat eivät anna kuusen olla pystyssä, emme saa koristeltua kuusta tänä vuonna ollenkaan. Elämme siis pian hyvin jännittäviä aikoja! ;)

Elina 

perjantai 7. marraskuuta 2014

Yritystä















Tässä olemme Danielin kanssa puuhailleet aamupäivän ihan jotain muuta kuin töitä ;)

Elina

torstai 6. marraskuuta 2014

Tontun tuomaa osa 2

Tässä taannoin postinkantajalla oli jälleen mukanaan jotain minua suuresti ilahduttavaa... Tulin valtavan iloiseksi punaisen laatikon nähdessäni!


Viime viikot ovat olleet järjettömän stressaavia ja olipa lähellä etten ihan purskahtanut liikutuksen kyyneliin pakettia avatessani.... Eli jälleen kerran olit osannut koostaa minulle todella mieluisan paketin!


Paketista löytyi tällä kertaa suuri sydämen muotoinen piparimuotti (ei löytynytkään aikaisemmasta kokoelmastani!), piparkakkumaustetta, puinen Pentikin sydän-asetti, tuikkuja, karkkikeppejä ja kaunistakin kauniimpi sydänkranssi. Mukana tietenkin myös kaunis viesti ystävältäni. Todellakin sydämellinen paketti!



Ovikranssi pääsi heti käyttöön, se roikkuu keittiössä ruokakomeron ovessa. 


Mitä tulee kysymykseesi tontusta, se pääsee joulukuun alussa saunaan asumaan!

Kiitos jälleen kerran!

Elina 

maanantai 3. marraskuuta 2014

Aamuherätys




Aamuisin minua tullaan yleensä herättelemään sänkyyn tai yöpöydälle.


Nykyisin minua herättelee useimmiten pieni narunmetsästäjä.

Muut eivät harrasta patterin päällä kävelemistä, mutta siitä muodostuu ilmeisesti mukava aamuseikkailu...

Lipastolta yöpöydälle pääsisi nimittäin tietysti lattian kautta, mutta onhan tämä reitti tietenkin paljon mukavampi. Sisältyyhän siihen kaksi luolaa ja hutera silta.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Elina