Auringonpalvojat

Jaahas. 

Jälleen on viikko vierähtänyt semmoista kyytiä, etten ole kertaakaan ehtinyt avaamaan konetta kotona ollessa. Nyt tuntuu tapahtuvan niin paljon niin lyhyessä ajassa, 

ettei oikein tahdo pysyä muutoksissa mukana.

Tänään on kuitenkin ollut verrattain kaunis keli ja lämmin auringonpaiste. 

Lunta löytyy tosin edelleenkin jonkin verran, etenkin mummolasta.

Kissat pitävät auringonpaisteesta ja parveke onkin ollut yksi 

kevät- ja kesäajan suosikkipaikoista kerrostalossa asuessa.

Kevät tuo mukanaan myös kärpäspaistit!

Ihmismamma paahtaa täällä edelleenkin liiketoimintasuunnitelman parissa. Toistaiseksi kasassa on 29 sivua ja 3611 sanaa. En oikeastaan edes tiedä miten pitkä tästä pitäisi tulla, mutta olen kai nyt noin puolessa välissä koko hommasta(?). Toisaalta aloitin noista "helpoista" asioista ja nyt lähestytään niitä asioita, joita varten täytyy erikseen etsiä tietoa ja opiskella esimerkiksi termejä... Noh, huomenna jatketaan! Nyt leikitään ja luetaan samassa kasassa.

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua!

Juhlien jatkot

Kakkos-synttäreiden jatkot olivat erittäin rauhalliset.

Kansalaiset opettelivat pelaamaan uudella pelikoneella ja ulkoilivat parvekkeella.

Minä sain jostakin kummasta päähäni idean piirtää. Se on erittäin harvinainen juttu, sillä en ole juuri koskenutkaan piirtotarvikkeisiin taidelukion jälkeen. Ehkä nyt oli aika? Parasta on, että nyt piirroksia ei tarvitse näyttää yhtään kenellekään. Ei ole mikään pakko piirtää mitä ei halua ja työn parissaa saa viettää aikaa juuri sen verran kuin tahtoo, voi jättää työn kesken tai näpertää ikuisuudelta tuntuvan ajan. En ole koskaan ollut piirtäjä, en piirrä hyvin enkä ole taitava piirtämään teknisestikään, mutta ehkä nyt olisi aika vain nauttia siitä, ilman mitään pakkoa.

Illan päätteeksi uppouduin lukemaan W. Kirk MacNultyn kirjaa Vapaamuurarit -Symbolit, salaisuudet, merkitys. Ehdin lukemaan kirjasta melkein kaksi kolmasosaa, kunnes väsymys voitti. Olen ollut pitkään kiinnostunut vapaamuurareista, mutta en ole kuitenkaan erityisen perehtynyt asiaan. Luen asiasta silloin, kun on jotain mielenkiintoista luettavaa. Turkissa isäntäperheeni host-isä oli vapaamuurari, mutta hänen kanssaan ei syystä tai toisesta tullut koskaan keskusteltua asiasta syvällisemmin. Johtui ehkä siitäkin, että hän teki pitkää työpäivää ja oli väsynyt kotiin tullessaan. Kuitenkin tuollaiset mystiikkaa sisältävät jutut kiinnostivat minua silloin erityisen paljon.

Ilmeisesti monen asian summana nukuin hyvin levottomasti. Aamuyöstä näin loputtoman pitkän tuntuisen unen eräästä bloggaajasta, hänen perheestään, vanhasta talosta ja kummituksista. Blogien lukeminen yhdistettynä tuollaiseen kirjaan ei taida olla iltapuuhien suositeltavimpia asioita, jos uneen on uskominen?

Unen jäljiltä olen tuntenut itseni tänään äärettömän väsyneeksi. Kissatkin ovat lähinnä torkkuneet ja välillä ihmetellen kyselleetkin, että miksei tehdä yhtään mitään. Sain kuitenkin pilkottua kissojen lahjaksi saaman hirvipaistin ja nyt kansa näyttää pesevän itseään massut täysinä. Lihaa oli sen verran, että projetktiin upposi yli puoli tuntia.

Kissojen mielestä päivä ei siis selvästikään ole mennyt täysin hukkaan. Täysi massu = onnellinen kissa!

Mystistä päivää jokaiselle!

Ötökkä-taikoja

Meillä ei tehty yön pimeydessä juhannustaikoja, vaan ötökkä-taikoja.

Mitä lie yö-ötököitä metsästäneet, kun olivat ensimmäistä kertaa (juhannuksen kunniaksi) yölläkin parvekkeella.

Viimeisessä kuvassa tallentui kaikesta heiluvaisuudestaan huolimatta hyvin Felixin into ötökän perään. Pikkuiset kun eivät kai koskaan ole nähneet noin paljon ötököitä yhdellä kertaa - vieläpä niin läheltä katsottuna!

Vettä

Jo viime vuonna meille hankittiin jo tämä ihmeellinen vekotin, mutta kaapin perukoilla se on siitä lähtien viihtynyt. Parketti- ja laminaattilattioille en ole sitä uskaltanut laittaa, mutta parvekkeelle se istuu kuin nappi silmään!

Vekottimessa kyllä riittikin ihmettelemistä. Vettä saisi kyllä suihkuta hieman korkeammalle, käsittääkseni pumppu on kuitenkin nyt suurimmillaan.

Parveke-elämä on viehättänyt tänäänkin. Niin paljon, että joku (ylläoleva kattimus) kollotti parvekkeen oven edessä puoli viideltä aamulla. Mouummoouuu, tahdon ulos!

Yrtti-haaste

Otsikon nimestä huolimatta kyse ei ole mistään kiertävästä haasteesta, vaan pohdiskelen tässä sitä, miten saisin itselleni pienen yrttitarhan kissoista huolimatta parvekkeelle.

Kissojen luottotiedot ovat olleet ja menneet mitä tulee mihinkään elävään ja vihreään... Mutta tahtoisin silti kasvattaa edes muutamaa yrttiä kotona. Haaveissani siintävät vähintäänkin basilika, herneenversot ja korianteri.

Menen tänään mökille ja ajattelin etsiä aitasta vanhan hyllyn. Voisin hieman muokata sitä nyt loman aikana ja kokeilla olisiko siitä yrttihyllyksi. Ehkä pieni rima ja uutta väriä pintaan, hmm... Muutoin olemme vapun ajan kissojen kanssa varmaankin lähinnä mummolassa. Kotonakin kyllä riittäisi puuhaa ja jotain teenkin, makuuhuone on vähintäänkin kaaoksen vallassa kun huonekalut vaihtuvat.

Ajattelin hyllyä tuonne katonrajaan, olisiko hupsu idea? Jos täyttäisin hyllyn aivan täyteen ja laittaisin sen alunperinkin ihan lähelle kattoa, niin ehkä kissat eivät pääsisi sinne mitenkään (tai sitten seurauksena on iso kasa sirpaleita ja multaa ja kolme säikähtänyttä kissaa). Samalla saisin paikan johon saisin sidottua lasituksen avausnarun. Sekin on hieman riskialtis viritelmä se, varokeinoja mietitäänkin oikein urakalla.

Eihän tuo varmaankaan ole paras paikka kasveille, mutta jos välttäisi kuitenkin?

Muutenkin olen miettinyt hieman parvekkeen laittoa. Kunhan kissatkin taas kotiutuvat kunnolla, niin tavaraa täytyy karsia. Kukkia en voi laittaa, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Olen kuitenkin ajatellut parvekkeen lattian laudoittamista, sillä maalaamaton betoni on aika kylmä sekä jalkapohjiin että ihan värinäkin. Seinät olen myös ajatellut maalata uudestaan valkoisella. Mutta niiden aika lienee sitten joskus tulevaisuudessa.

Mukavaa lauantaita!