Valoa pimeyteen

 Ruokakomerossa.

Keittiössä.

Olohuoneessa.

 Vessassa.

Kirjastohuoneessa ja makuuhuoneessa.

Opettelen tässä bloggaamaan uudella puhelimellani. Miltä kuvat näyttävät? Niitä voisi kyllä muokata puhelimen kuvankäsittelyohjelmalla, mutta koska ajattelin hyödyntää puhelinta bloggaamisen tehostamiseksi, se ei ehkä toimi siinä. Olen nimittäin laiskistunut tietokoneen käyttämisessä ja siirsin ainoan tietokoneemme verstaalle, siellä kun sitä tarvitsen enemmän laskutuksen jne. hoitoon. Tai on minulla tabletti sisällä, mutta sillä on vielä hankalampi bloggailla.

Täällä on lunta ja toistakymmentä astetta pakkasta. Lämpenevää on kuitenkin luvattu, höh.

Elina 

Joulukuun kahdestoista

Tänään oli monen muun puuhan ohella lanttulaatikoiden paistamispäivä! Laatikot meinasivat unohtua melkein uuniin, mutta onneksi eivät sentään palaneet karrelle...

Vointi on jo hippusen parempi ja viisi koulupäivää jäljellä, uskomatonta kuinka vähän!

Yritelmiä

Näissä tunnelmissa on vietetty tätä päivää!

Kolmestaan otettuja kuvia ei saatu yhtään säällistä versiota ja nämäkin ovat tärähtäneitä, koetapa ottaa kuvia tähän aikaan vuodesta ilman salamaa... Niinpä vain yksi kissoista pääsee koristamaan joulukortteja tänä vuonna (julkaisen sen kuvan myöhemmin!). Vähän myöhässä olen tämän asian suhteen, sillä olen odotellut Felixin parempaa vointia ja edes hivenen valoisampaa säätä. Ensi viikon aikana kortit kuitenkin valmistuvat, jes!

Leppoisaa sunnuntai-iltaa kaikille, minä suuntaan harvinaislaatuisesti kirkkoon ja Tuomasmessuun!

Jo lahjat peittyy kääröihin

Vihdoinkin minulla on aikaa paketoida jo aikaa sitten valmiina olleet lahjat. Vielä jokunen paketti odottelee kaapissa vuoroaan, mutta pääasiallinen työ alkaa olemaan tehtynä. Miten pidänkään lahjojen paketoimisesta! Paketointi-ideoita on myös ihanaa bongailla netistä ja sitäkin silmällä pitäen nappasin kuvat näistä paketeista. Millä teemalla sinä paketoit lahjasi tänä vuonna?

Tunnustan

Tunnustan laittaneeni valosarjan tänään parvekkeelle. 

Ja hitsi että se näyttääkin pimeässä kauniilta!

Porkkanoita ja punajuuria

Siinä missä valkosipulit kasvoivat huonosti, porkkanat kasvoivat kohisten eikä punajuuristakaan hullumpia tullut. Sato jäi vain määrällisesti vähäiseksi, sillä myyrät söivät suurimman osan punajuurista. Kyllä näistä silti vähintään jouluruoat syntyvät!

Nyt on myös hirvenmehtuun aika ja meidänkin pakastin on täyttynyt hirvenlihalla. Säilöön kertyi tänä vuonna porkkanoita, punajuuria, valkosipuleita, herneitä, kurkkuja, omenoita, tyrnejä, mustikoita, vadelmia, mansikoita, musta- ja punaherukoita, nokkosia, yrttejä ja hirvenlihaa. Puolukoita on vielä viime vuodelta jäljellä, samoin karpaloita. Lihapuolelta toivoisin, että saisimme vielä muutaman jäniksen kissoja varten pakastimeen ja muikut eivät olisi yhtään hullumpia itseä varten.

Ensi vuonna sitten uudet kujeet ja tahtoisinkin petrata hieman. Ainakin tahtoisin sieniä talteen ja kasvattaa tomaatteja, papuja ja kurpitsoita... Ja monta muutakin kasvatettavaa olisi, jos vain olisi tilat! Nokkosia olisi myös tarkoitus kerätä enemmän ja ottaisinkin muuten mielelläni vastaan myös hyväksi havaittuja nokkosreseptejä!

Juhlahumua ja kaikenlaista sadonkorjuuta

Tänään on juhlistettu menestyksekkäästi kummitätiäni ja viikon päästä olisi juhlavuorossa eno. On mukava viettää pitkästä aikaa muitakin sukujuhlia kuin hautajaisia, joita tuntuu mahtuneen etenkin viime vuosikymmenelle melkoinen määrä. Tarjoilut olivat loistavat ja seura sitäkin parempaa :)

Lahjuksiksi vein itse tekemäni korvakorut, joissa tällä(kin) kertaa materiaaleina 100% sterling-hopea, makeanveden helmet sekä tsekkiläiset siemenhelmet. Olisikin taas kova hinku tilailla uusia materiaaleja ja lisäksi myös oman tuotannon suunnittelu pyörii kovasti mielessä. Tarkoitus olisi saada aikaisemmin mainitsemiani kalanruotokoruja myyntikuntoon viimeistään jouluun mennessä.

Kortti-aiheitakin olen innostunut kuvailemaan, viimeisimpänä kuvat mandariiniruususta. Niinpä niistä on syntynyt viime aikoina myös korttisatoakin.

Korttisadon lisäksi ilmassa on ollut muunlaistakin sadonkorjuuta, sillä viime aikoina olen saanut ryöpättyä esimerkiksi hernesadon pakastimeen (arvaattekin varmaan, että tänä vuonna joulupöydässä on oman maan herneitä tarjolla...) ja herukoitakin on perhepiirissä kerätty ahkerasti. Vadelmia ei kerätty tällä kertaa kuin yksi pieni sankollinen, kuitenkin yhteenlaskettu marjasaalis lähentelee varmaankin 170 litraa. Kyllä sillä kaksi taloutta pärjää taas yhden talven yli. Elämäni ensimmäinen tomaattikin tuotti lopulta 17 täysin syömäkelpoista tomaattia, joten ei mennyt harjoittelu sentään ihan hukkaan! Loput istutukset kasvavat edelleenkin voimakkaasti kasvimaassa, joten ihan vielä en pääse kurkistamaan, että millaista satoa sieltä on luvassa...

Rauhaisaa lauantai-iltaa!

Jouluaatto!

Meillä onkin ollut tässä viimeiset joulunaluspäivät melkoisen puuhakkaita ja koneella istuminenkin on jäänyt hieman paitsioon. On vierailtu ja on käynyt vieraita, on laitettu ruokia ja koristeltu kuusta. Eilen lämmitettiin joulusauna mummolassa, sillä kotona meillä ei ole saunaa.

Kissatkin ovat järjestäneet omaa ohjelmaa... Tässä yhtenä kauniina aamuna Magnus onki sulamassa olleen lihapussin tiskialtaasta lattialle, sitten joku oksensi vastavaihdettuihin puhtaisiin lakanoihin ja muutakin pientä keppostelua on ollut ilmassa. Ehdin jo vähän pelotella kissoja, että josko Pukki ei tuokaan muuta kuin risuja... Mutta mummo lupasi jo lapsukaisille, että aivan varmasti Pukki tuo muuta kuin risuja. Hukkaan meni siis sekin kiristyskeino!

Uunista leijailevan riisipuuron tuoksun ja Rajattomien joulusävelten myötä toivotamme jokaiselle oikein kaunista ja lämmintä joulua! ♥

Joulukuun 19: Jouluisia sisustuspuuhia makuuhuoneessa

Viime yönä uni maittoi, kuten arvelinkin!

Nyt on kuitenkin pääasiallinen aika keskittyä joulunviettoon ja viimeisiin valmisteluihin. Tänään meillä on koristeltu parvekkeen kuusi sekä valmistettu viimeiset ruokalahjat, joita ei aikaisemmin voinut tehdä. Viime päivinä olen myös saanut siivousapua, joten joulusiivouksetkin on nyt tehty.

Juolahtipa tuossa sitten mieleeni, etten ole liiemmin muistanut esitellä uudempia sisustusratkaisuja täällä blogin puolella. Alkukesästä otin kyllä uusien huonekalujen myötä kuviakin, mutta kameran kadottua mystisesti jäivät nekin esittelemättä. Josko tällä kertaa paremmalla onnella?

Valkoinen sisustuskärpänen on iskenyt viime aikoina minuunkin, vaikka ennen pidinkin enemmän vahvemmista väreistä. Punaisen kaapin kotiuduttua punaista on kuitenkin eksynyt taas jonkin verran mukaan sisustukseen, toki hieman enenevissä määrin näin joulun aikoihin.

Sitten päästäänkin taas viralliseen "suutarin lapsella ei ole kenkiä"-osastoon. Punaisessa talonpoikaiskaapissa ei ole edelleenkään vetimiä ja toisenkin kaapin ovet ovat edelleenkin koululla. Toisaalta kaappi toimii toistaiseksi ilmankin ovia, joten saattaahan se olla etteivät ovet aivan heti kotiudukaan meille...

Uusrokokoo-tuoli löysi paikkansa makuuhuoneen nurkasta ja chippendale-tuoli muutti toistaiseksi olohuoneeseen, kun en sille itseltään selvää paikkaa ole vielä keksinyt.

Pimeää on, vaikka jo hyvissä ajoin iltapäivän puolella koettaisi ehtiä kuvaamaan. Pianhan sitä tosin ollaankin jo menossa taas kevättä kohden. Ihmeellistä...

Joulukuun 15: Romahtanut katto

Leivoin piparkakkutalon hyvissä ajoin marraskuussa. Paistoin osat, koristelin ne ja liimasin kasaan. Olin kantamassa taloa olohuoneeseen ja viime metreillä räks, talo oli lattialla ja osasina. Että harmitti!

Talo asuu pienoiskasvihuoneessa, jotteivat kissat rohmuaisi sitä...

Nyt talo on esillä särkyneenä. Pikkuisen sitä koetin korjailla, mutta sitten se jäi. Ehkä vielä korjaan sen, ehkä en. Korjaan jos jaksan tai kehtaan! Meidän pikkuinen Felix on ollut nyt taas hieman heikommalla syönnillä ja pojankin olotilan mukaan mennään. Hiukkasen oli taas päässyt joku hedelmä homehtumaan, siitä saattaa johtua. Tai jostain muusta, mistä sitä aina tietää allergikon kohdalla. Varsinkin kun noita allergioita on niin paljon. Pitkään kyllä päästiinkin taas ilman oireita, muistelisin että allergiaoireet ovat vaivanneet alkuvuodesta (homeinen huonekalu tuli ulkotiloista sisälle lämpiämään, enkä tiennyt homeen olemassaolosta) ja kesällä pahimpaan siitepölyaikaan ruoka maistui hieman heikommin, sillä silloin kissat "ulkoilivat" parvekkeella, minne tietenkin jonkin verran siitepölyä pääsee.

Toisaalta romahtanut talo voi toimia symbolisena koristuksena: vaikka puitteet ympäriltä räksähtäisivät rikki, elämä jatkuu? :)

Ripaus tomusokeria voisi tosin vielä pehmentää näkymiä..!

Joulukuun 12: Keittiön uusi jouluverho

Vihdoin ja viimein sain keittiön uudet jouluverhot paikoilleen, eihän projekti kovin montaa viikkoa kestänytkään... Mutta tällaiset verhot niistä tuli:

Keittiön ikkunaan pääsi myös uusi valopallo. Verhot ovat pellavaiset ja minusta mukavan yksinkertaiset. Mitäs te pidätte?

Onnekkaat ovat olleet viime yönä katsomassa Hobittia ensi-illassa... Minunkin olisi tehnyt kovasti mieli, mutta aamulla täytyy kuitenkin nousta kuuden jälkeen ylös, mikä teki yhtälöstä mahdottoman. Voi, jospa minäkin ehtisin viimeistään viikonloppuna!

 

Joulukuun 9: Lisää villaa

Jatkoa aiemmalle villaiselle kalenteriluukulle: villaiset kirjoneulerannekkeet.

Rannekkeiden toinen puoli on karkkiraitainen.

Nämä kirjoneulerannekkeet ovat suhteellisen nopeat valmistaa, joten vielä nämäkin ehtivät hyvin pukinkonttiin mikäli kaipailette viime hetkien käsityövinkkejä. Muutamat kappaleet olen valmistanut nyt marras- ja joulukuun aikana. Rannekkeet jatkavat aiemmin esittelemieni säärystimien sarjaa ja tämä ohje on kirjasta Syystunnelmia ja joulunodotusta.

Mustavalkoiset rannekkeet sopivat hyvin myös ei-niin-jouluihmisille ja nämä kyseiset yksilöt kääriytyvätkin joulupakettiin.

Rauhaisaa toista adventtia ja lämpöiset nimipäiväonnittelut äidilleni!

Joulukuun 8: Paketointimietintöjä

Minulla on harvemmin erityistä teemaa paketoinnille, mutta pidän vanhanaikaisen näköisistä paketeista. Joku vuosi sitten tein paketit suurinpiirtein tällä mallilla:

Voimapaperia (tai no, voimapaperin kopiopaperia), paketointinarua ja sinettilakkaa. Viime joulun alennusmyynneistä ostin kuitenkin erilaisia papereita, tällaisia:

Lumikidekuvio on erityisesti mieleeni, joten ostin myöskin Oulun reissulla valko-kultaista lumikidekuvioista paperia.

Nyt pohdiskelenkin, että kuka saa millaisenkin paketin ja teenkö paketteihin enää muuta erillistä teemaa. Paketointiasiat pyörivät siitäkin syystä mielessäni, että sain eilen tehtyä viimeiset jouluhankinnat (eli kaappiin etsiytyivät suklaalahjat ja eläinystäville tulevat herkut). Nyt on vielä hyvin aikaa paketoida kaikessa rauhassa ja rapistella joulukaapilla! Loppujen lopuksihan ulkoisilla seikoilla ei edes ole niin suurta väliä, sillä sisältöhän se loppupeleissä ratkaisee (olipa sisältö mitä tahansa, pääasia että se on hyvillä mielin annettu). Siitäkin huolimatta näitäkin asioita on mukava mietiskellä aikansa kuluksi ja lahjojen saajien iloksi!

Mainiota lauantaipäivää ja joulukuun kahdeksatta!