Kova korvatulehdus

Lokakuun loppuun taas hieman murhetta :(

Felixillä on molemmissa korvissa kova korvatulehdus päällä. Korvien iho on nyt kuoriutunut pois ja tilanne ikään kuin räjähti käsiin tässä parin päivän sisällä. Tänään lähdettiin sitten heti aamusta eläinlääkäriin ja tuloksena sitten tuo jo uumoilemani diagnoosi. Hiivoja ja bakteereja löytyi korvista useampiakin, joten kierre lienee seuraavanlainen: kutina korvissa (tulehduksen alku?) -> raapiminen -> korvien lievä haavautuminen/ihon rikkoutuminen raapimisen aiheuttamana -> allergiaa aiheuttava ihon hiiva malassezia on päässyt jylläämään haavautuneisiin korviin -> massiivisesti lisääntynyt kutina -> kova raapiminen -> pahasti rikkoutunut iho -> useat bakteerit päässeet jylläämään rikkinäisen ihon kautta.

Kotihoitona koetettiin Vetridermiä, mikä vain pahensi tilannetta. Nyt on lääkityksenä Canaural vet. korvatipat kahdesti päivässä ja kortisonipiikki laitettiin vielä takapuoleen lääkärissä. Kaksi viikkoa on päivittäistä lääkitystä tiedossa ja sitten 15. päivä kontrollikäynti.

Kokoonnuttiin taas koko konkkaronkka mummolaan kimpsuinemme ja kampsuinemme, niin onnistuu tuo lääkitseminen näin alkuunsa paremmin. Korvat ovat nimittäin todella kipeät ja arat, niin yksin on hieman hankala laitella troppia pari kertaa päivässä. Kunhan korvat vähän petraantuvat, niin voidaan alkaa myös puhdistamaan niitä.

Voi pikkuista reppanaa... ♥

Illan tunnelmaa

Sunnuntai-iltana ei jaksa kyllä tehdä kummempia, korkeintaan istuskella, lueskella ja neuloa.

Tuo kynttilälautanen on muuten nykyään uusi suosikkini, ostin sen jo syyskuussa Amanda B:n alesta. Peilipinta ja teräs kertaavat kynttilänvaloa oikein kauniisti. Aikaisemmin minulla oli pelkästään teräksinen alusta, joten siihen on mukava saada vähän vaihtelua. Luvussa olevassa kirjasta joskus myöhemmin myös lisää!

Oikein energistä tulevan viikon alkua toivottelee

Viittasankari

Magnus, meidän oma viittasankari... Aika kuninkaalliset värisävyt onkin sattuneet käsipyyhkeeseen!

Leppoisaa lauantai-iltaa!

 

Panssarivaunutossut jalkoihin

Koulukaverini postitti joskus minulle kuvan, jossa oli panssarivaunutossut. Sellaisia hän kaipaili itselleenkin, joten koetin sitten sellaiset tehtailla ja tällaiset niistä sitten tuli. Ohje on kokonaan oma ja on muuten erittäin lämpimät tossut! Tossuja on itse asiassa kahdet päällekkäin ja välissä on vielä kaksi kerrosta vanuakin. Sopivat vilukissoillekin!

Lankaa kului noin 500 grammaa, vanun määrää en laskenut.

Ja sanomattakin lienee selvää, että kissoja nämä olisivat kiinnostaneet aivan mahdottomasti...

Tunnustan

Tunnustan laittaneeni valosarjan tänään parvekkeelle. 

Ja hitsi että se näyttääkin pimeässä kauniilta!

Elämää lintulaudalla

Lintulaudan ja lumen myötä mummolan piha on oikein pölähtänyt elämään. Näin viimeisen lomapäivän kunniaksi vietimme kissojen kanssa suurimman osan päivästä ikkunan äärellä ja lasin läpi on nämäkin otokset napattu. Ulkona on pikkuinen pakkanen ja aurinkokin on paistellut koko päivän. Lumi ei ole vielä osoittanut sulamisen merkkejä eikä lämpötilakaan noussut lähellekään niin ylös kuin säätiedotteessa oli ennustettu. Saapa nähdä, miten käy ensi viikon aikana. Vanha kansakin sen jo tiesi - jolleivat lumet tule lokakuussa, eivät ne tule marraskuussakaan. Vielä olisi siis toivoa...

Tänään onkin tosiaan loman viimeinen päivä, kuten tuossa jo mainitsinkin. Viikko meni jälleen uskomattoman nopeasti ja arkeen on pakko palata. Syksy ja alkutalvi näyttäisi hyvin kiireiseltä, saapahan nähdä, ehtiikö kaiken aiotun tekemään. Loma oli kuitenkin hyvä ja kirjojakin ehdin lukemaan useamman kappaleen.

Oikein rauhaisaa sunnuntai-iltaa kaikille!

 

Hykerryttävän onnellinen

Niin, nyt tuntuu ihan hykerryttävän onnelliselta! Sitä se tämä lumi teettää...

Täällä on satanut mahtavat määrät lunta eilisen ja tämän päivän aikana. Maailma on ihanan pehmeä ja hiljainen ja ennen kaikkea valoisa! Toiveeni olisi etteivät lumet sulaisi enää pois ollenkaan, mutta ensi viikoksi sääennuste lupaa jo kymmentä plus-astetta. Höh! Nyt on kuitenkin nautittava näistä lumista sen aikaa kun ne vain kestävät.

Ja minun päässäni soivat joululaulut minkä kerkeävät! Muutoinkin on sellainen jouluinen olotila, tekisi mieli laitella vaikka joulukoristeita esille. Ehkei niitä kuitenkaan ihan vielä, mutta kotiin voisin viritellä kyllä ulkovalot parvekkeelle. Mummolassa on jo yhdet valot valmiina!

Juontaakohan lumirakkauteni ihan jo siitä, että syntyessäni satoi juuri parahiksi ensilumet?

Silloinkin lumet ovat tulleet jo melkoisen aikaisin, lokakuun alkupuolella.

Oikein nautinnollista ja lumista perjantaita toivottelee