Esterin nimipäivä

Ester

Pikku-tyttö

Sihteeri

Mopoauto

Paku

Emäntä

Pikku-emäntä

Neiti

Pikku-neiti

E-el (lausutaan e-e, ei ee-ee!)

E-eliina (lausumisessa sama kuin yllä!)

Esteriina

Esteriina-miina

Esteriini-miini

Pippuriina

Väpä

Väpätti

Väpsy

Väpsykkä

Väpykkä

Sisko

Pikku-sisko

Sissetti

Siski

Pitki (lässytysmuoto Siskistä)

Pitki-tyttö

Pitki-sisko

Pitkimi

Pitkimi-Siskimi

Pitketti
Sutkahteleva Pitki
Pitki-Sutki
Sutki-Pitki
Pitkahteleva Sutki

Tuhat ja yksi nimimuunnosta ja -väännöstä.

Hauskaa nimipäivää pikku-Esterille!

Aina ei jaksa

Aina ei jaksa olla kiltti.

Joskus jokin harmittaa.
Joskus tekee mieli olla tuhma. 
Joskus tekee mieli mätkäistä veljeä naamaan.

Mäiskis!

Tomaatti-villirucola-bruschetta

Tomaatti-villirucola-bruschetta

Tarvikkeet kolmeen bruschettaan:

9 kirsikkatomaattia
1 pienehkö punasipuli
nippu villirucolaa
öljyä (mahtavaa, jos se sattuisi olemaan maustettua öljyä!)
sormisuolaa, chiliä tai chilikastiketta, mustapippuria

1 valkosipulin kynsi
3 palaa ohraleipää (tai muuta vaaleaa leipää)

Huuhdo ja pilko tomaatit neljään osaan, revi rucolat hieman hienommaksi silpuksi. Silppua sipuli renkaiksi.
Laita ainekset kulhoon ja lisää öljy sekä mausteet, sekoita. Jos haluat pitää rucolan tuoreemman oloisena, lisää se joukkoon vasta loppuhetkillä.

Paahda leipää. Hiero paahdettua leipää halkaistulla valkosipulin kynnellä ja pirskottele leivän pintaan öljyä. Lisää täyte ja nauti!

Minulla sattui olemaan tähteenä maustettua öljyä, aurinkokuivatuista tomaateista. Sopi tähän aivan mielettömän hyvin! Vaikka yleensähän bruschettoissa käytetään oliiviöljyä, niin mielestäni tuo auringonkukkaöljy ajoi saman asian. Tiedän myös, etteivät kovin moni itsensä tosissaan ottava kokki käyttäisi chilikastiketta, mutta lisään sen aina mahdollisuutena. Minä en ainakaan viitsi aina laittaa tuoretta chiliä, kun en niitä itse kasvata. Käytän chiliä kuitenkin suhteellisen vähän, ja tuoreet jäisivät aina pyörimään sinne tänne. Olen myös hurahtanut viime aikoina sormisuolaan... Ajattelin ensin, että millaista höpsötystä moinen onkaan! Suola kuin suola. Mutta olen aivan myyty, mikä maku!

Tänään oli tosiaan bruschettoja alkuruokana ja lohta sekä aurajuustokermaperunoita pääruokana.

Päivällä kävimmekin sitten kätköilemässä luonnonhelmassa. Viikonloppu on sujunut aivan loistavissa merkeissä, mutta kauhean nopealla vauhdilla...

Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Kaunista äitienpäivää!

Kaunista äitienpäivää kaikille äideille!

Omalle äidilleni tein kinuski- ja kermapäällysteisen täytekakun, jonka täytteenä on päärynää ja valkosuklaakermaa. Koristeena sokerikukkasia.

Kakku syntyy yksinkertaisuudessaan näin:

Kuori ja soseuta päärynät (2-3 kpl). Anna seoksen tekeytyä vähän aikaa ja kuori osa nesteestä pois. Jos päärynäsoseeseen jää reilummin nestettä, kakkua ei tarvitse kosteuttaa erikseen oikeastaan laisinkaan. Muuten edessä on melkoinen nestetulva!

Sulata valkosuklaa (130g) joko vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa. Jätä jäähtymään ja vatkaa tällä välin kerma (2 dl). Vatkaa valkosuklaa joukkoon ohuena nauhana. Maista seosta ja lisää tarvittaessa ripaus sokeria. Lisäsokeri ei kuitenkaan ole välttämätön, sillä valkosuklaa itsessään on melkoisen makeaa.

Leikkaa tavallinen sokerikakkupohja kolmeen osaan ja kostuta pohjia tarvittaessa hiukan. Levitä ensin päärynäsosetta ja sen jälkeen valkosuklaakermaa, toista toisessa kerroksessa.

Valmista kinuski ohjeen mukaan (erilaisia ohjeita on paljon, ja toinen sopii toiselle paremmin kuin toinen) ja kuorruta kakun päällys. Valmiit kastikekinuskit tahtovat imeytyä kakkuun. Vatkaa kerma (3-4 dl) vaahdoksi ja pursota reunoille. Koristele mielesi mukaan!

Päärynän, valkosuklaan ja kinuskin liitto osoittautui sen verran maistuvaksi, että tätä kokeillaan toisenkin kerran. Äiti näet haluaisi samanlaisen kakun syntymäpäiväjuhlilleen lokakuussa.


Ajattelimme tässä lähteä vielä muutamalle geokätkölle. Sen jälkeen palataan laittamaan ruokaa, lohta.

Nauttikaahan taas kauniista päivästä, meillä paistaa ainakin tänään aurinko! Viime yönä olikin pakkasta, taisi mittari näyttää lähemmäs kymmenen miinusastetta!

Kauden avaus

Tänään koitti geokätköilykauden avaus!



































Pyörähdin aamusta koululla ja sen jälkeen matka jatkui kätkökierrokselle. Kolmeatoista kätköä lähdimme alunperin hakemaan, mutta vain seitsemän antautui. Kolme osoittautui liian haastaviksi tällä kertaa, yksi jo sääolosuhteiden takiakin. Lopuilla paikoilla oli niin paljon väkeä, ettei etsiminen päässyt alkuunkaan...
 


































Tänään ohjelmassa oli lähinnä kauniita luontokohteita; luonnonsuojelualueita, harvinaisempia luonnonmuodostumia, historiallisia kohteita, laavuja ja kävelyreittejä. Paljon kävelyä ja toinen toistaan kauniimpia maisemia, vaikkei varsinaisia loggauksia järin paljoa sitten tullutkaan.

Sitähän se kätköily parhaimmillaan on. Uusia maisemia, tai tutumpiakin uusin silmin nähtynä. Ulkoilua, eväsretkellä oloa, älyllisiä haasteita ja hyvää mieltä.


































Päivä meni nopeasti ja aikakin juoksi nopeasti kellon ympäri. Kotona odottikin sitten kolme erittäin nälkäistä suuta! Uni mahtaa maistua kaikille - niin ulkoilijoille kuin kissoillekin!

Loppuun vielä kuva mökiltä. Vesi on melkoisen korkealla.
Laituri ei ole tainnutkaan upota vielä kertaakaan 2000-luvulla.

Muistakaa ulkoilla ja nauttia viikonlopusta!

Muro-onni

Kuka ehtii ensin?

 

Pojat ovat syystä tai toisesta omineet pelilaudan melkein itselleen. Tässä on yksi asia, mitä kolmikko ei tee täysin yhdessä.


Siispä Esterille järjestetään myös oma, erillinen tarjoilunsa.

Onnea on täysi nappulasäkki ja pelilauta!

Näyttötuoli on valmis!

Matka alusta loppuun. Näytön vastaanotto on 15. päivä tätä kuuta, siihen saakka saadaan kärvistellä jännityksessä!