Veterinary day

Heipä hei jälleen todella pitkästä aikaa.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä on ehtinyt tapahtua, joulu oli ja uusi vuosikin vaihtui. Tänään kuitenkin oli se päivä vuodesta, jolloin lasta täytyi käyttää eläinlääkärissä vuositarkastuksessa.

Valmiina matkalle

Menomatkalla hieman itketti ja oli pahoinvointia, mutta itse tarkastus ja piikitys sujui hyvin. Ei todettu mitään sairauksia, vaan terve ja reipas lapsi on. Kotimatka olikin paljon rauhallisempi, kun pahoinvointikin meni ohi jo menomatkalla. Kotona maistui nami.

"Rudolph the red nose"

"Petteri Punakuono oli poro nimeltään,
ollut ei loiste huono Petterimme nenänpään."

Tällä kertaa punanenä ei kuitenkaan ole poro, vaan minä. Kuumeinen flunssa iski kaiken pääsykoelukemisen lomassa (pitihän se jo arvata, itsepuolustusmekanismi se vain olikin :P). Kuumemittari ei näytä yli 38,5 astetta, vaikka korkeammat lukemat varmaankin veisivät taudin nopeammin pois. Täytynee vain sinnetellä näin.

Mitäkö sitten olen puuhaillut kuumepäivinä? Olen katsonut kolme elokuvaa; Viiru ja Pesonen joulupuuhissa (tiedetään, tiedetään, piirretty, mutta Viiru muistuttaa luonteeltaan niin paljon omaa lapsukaistani!), Paholainen pukeutuu Pradaan (pidän kerta kerran jälkeen enemmän Anne Hathawayn tyylistä näytellä) ja Sovitus (yllätyksekseni mukaili kirjan juonta paljon). Olen lukenut suuren kasan vanhoja lehtiä, sillä kirjan juoneen en tahdo jaksaa juuri nyt uppoutua (kirjoista kesken Kate Jacobsin "Pieni lankakauppa"). Olen neulonut kaulahuiviin yhden kerällisen lisää lankaa. Kaiken tämän lisäksi olen kaiketikin tärvellyt syömäni ruoan soijakastikkeella maistaakseni edes jotakin ja juonut litratolkulla teetä ja appelsiinilimpparia.

Ajattelin parantua koko loppuviikon, kaiketi lykätäkseni pääsykoekirjojen pariin palaamista. Oli niin tai näin, olen silti sitä mieltä, että lepo on parasta lääkettä. En aio ottaa yhtään ylimääräistä stressiä tulevaisuuden kannalta.

Leppoisaa loppuviikkoa myös Sinulle!

Perjantai-illan kinkkubingo

Eilen illalla olin kinkkubingossa. Tällä kertaa en kuitenkaan tarkoita perjantai-iltaisin baareissa pidettävää kinkkubingoa, jossa toinen toistaan hehkeämmät kinkut änkevät itseään näytille lihatiskille siinä toivossa, että joku kaksilahkeisista asiakkaista loisi heihin katseensa ja toteaisi: "bingo". Kyseessä oli siis aivan oikea, ennen joulua järjestettävä joulukinkkubingo.

Tätä kokemusta ennen olin käynyt bingossa vain kerran. Eilen ei ollut suurempia suunnitelmia illalle, joten mikä ettei, lähdin oikein mielelläni. Yllätyin siitä väenpaljoudesta, joka paikalla oli. Oli melkeinpä outoa nähdä normaalisti niin hiljaisessa paikassa niin paljon väkeä. Parkkipaikalla oli oikein liikenteenohjaajatkin.

Ilmassa oli selvää jännitystä ensimmäisen kierroksen alkaessa. Pitihän minunkin tietysti pelata, sain kuitenkin välillä kysellä neuvoja vieressäni istuneelta. Ihmiset olivat todella innoissaan mukana, ja yllätyksekseni ikäjakaumaan kuului myös nuorisoa. Eikö bingo enää olekaan vain vanhemman väestön laji?

Tuolle jo mainitsemalleni vanhemmalle väestölle ilta toi mukavaa vaihtelua ehkä jo hiljenneeseenkin elämään. Tuollaiseen tapahtumaan on mukava lähteä tapaamaan ystäviä ja tuttavia, sekä jumppaamaan aivoja. Nostan hattua järjestäjille, sillä nuo asiat eivät ole turhia.

Mitä tuosta illasta jäi siis käteen? Hyvä mieli ja ymmärrys siitä, kuinka kyläyhteisöt ovat yhä voimissaan, vaikka maaseutua muuten uhkaakin tyhjeneminen. Tapasin jopa pari sukulaista.

Kuinka minun bingoamiselleni muuten kävi? Ainakaan tänä jouluna meillä ei ole pulaa kinkusta... Niitä kun tuli oikein kaksin kappalein!

Muistojen täyteinen viikko

Viime viikko tuntui menevän kuin siivillä. Mukavia muistoja silti yhtä kaikki :)

Keskiviikkona kävin kaupungilla erään ystäväni kanssa. Uskomatonta että aika on mennyt todella nopeasti, sillä hän lähtee Afrikkaan jo viikon päästä. Emmekä näe sitten puoleen vuoteen. Oma matkakuume vain nousee, kun kuuntelee hänen puheitaan tulevasta puolivuotisesta! Tuntumaa matkusteluun otimme Dragon Shengissä. Mikä himo kevätkääryleisiin voikaan tulla...

Torstaina sain iloisia uutisia, sillä paras ystäväni Espoosta tuli tervehtimään kotiväkeään tänne pohjolaan. Torstain ja perjantain välinen yö menikin lähinnä kuulumisia vaihtaessa ja muutenkin höpöttäessä. Mikä ikävä olikaan ehtinyt olla...

Perjantaina koetti pitkään suunniteltu tapahtuma, kun järjestimme ystävälleni yllätysläksiäiset Kivistön majalla. Väkeä oli vähän päälle parikymmentä, joten olikin oikein hyvä, että emme järjestäneet tapahtumaa kenenkään kotona.
Ilta jakautui kahteen teemaan, ensimmäinen osio oli Suomi ja suomalainen joulu ja toinen teema oli Afrikka. Tunnelma oli mieletön, kun vanha mökki oli koristeltu joulukuusella, köynnöksillä, jouluvaloilla ja kynttilöillä. Pihalla tunnelmaa loivat suuret roihut, sillä ulkovaloja kyseisessä paikassa ei ole. Oli mukava tutustua myös sellaisiin ihmisiin, joitan en ollut koskaan aiemmin tavannut. Ja eihän joulua ole ilman joulupukin vierailua!
Toinen puoli mökkiä oli koristeltu afrikkalaistyylisillä kankailla, patsailla, tyynyillä ja punotuilla astioilla. Taustalla soi afrikkalainen musiikki.
Illan ohjelmaan kuului joulupukin ohella aistimatka Afrikkaan, diashow ystäväni elämästä, saunomista puusaunassa avantouinnin kera, ja tietenkin teemaan sopivaa ruokaa, josta minä vastasin. Menuun kuuluivat mm. tansanialainen lihapata kookosriisin kera, couscoussalaatti, porkkanalaatikko, karjalanpiirakat munavoin kera, ja jälkiruokana oli esimerkiksi afrikkalaista hedelmäpiirakkaa. Hyvää ruokahalua!

Juuri nyt olen taas pitkästä aikaa äidin luona maalla. Joten suklaan ja kinuskikastikkeen tuoksuisia terveisiä teille kaikille :)

Rainy day

Harvinaisen vetinen ja väsyttävä päivä.

Heräsin ensimmäisen kerran kuuden jälkeen, ja silloin tuntui kummasti siltä, etten ollut pahemmin väsynyt, siispä lueskelin ja katsoin pari jaksoa Gilmoren tyttöjä aamiaisen ohella. Puoli kymmenen maissa olin kuitenkin jälleen väsynyt, joten ajattelin torkkua vielä hiukkasen. Seuraavan kerran katsottaessa kello olikin jo sitten puoli kaksi.

Iltapäivä meni nukkuessa ja Gilmoren tyttöjä katsoessa. Innostuin sentään kokkaamaan herkkusieni-maissi-kookoskastiketta pastalle, ja tekemään grillattuja appelsiinijuusto-suklaaleipiä. Nams ;) Sittemmin sain toimituksena Oriflamen tuotteita, hemmottelua luvassa! Kasvohoitoja ja ihanaisia voiteita, voisiko parempaa toivoa?

Näin iltasella olen yllätys yllätys, jälleen kovin väsynyt. Vesisade taitaa väsyttää :)

Kissanpäiviä

Pitkästä aikaa varsin mukavia päiviä ollut muutama :)

Aloitetaan lauantaista: Vietimme tyttöjen kanssa kivan illan leffojen, kuulumisien ja napostelun merkeissä! Leffoina olivat P.S. I love you ja 27 dresses, joista varsinkin ensimmäinen oli varsin koskettava. Seuraava onkin jo nimensäkin puolesta hiukan hömppää, mutta kukapa ei sellaisesta pitäisi, varsinkaan juustokakun, hedelmäsalaatin ja pitsan kera!

Keskiviikkona kävimme äidin kanssa nauttimassa kylpylähoidoista. Kuivakuppaus on jotakin, mitä en ollut koskaan kokeillut, mutta mitä varmasti kokeilen joskus uudestaan. Tuntemukset olivat jännittäviä ja myönteisiä koko hoidon ajan! Selässä on mielenkiintoiset kolmetoista mustelmaa, osa tummempia ja osa vaaleampia, mutta kukas niitä nyt laskee... Uni maistoi erittäin hyvin hoidon jälkeen, liekkö ollut kuppauksen ansiota vai ei? Hieronnan aikana ainakin olisi voinut vaikka nukahtaa!

Vielä löytyis muutama lisää :D

Tänään oli tiedossa shoppailua ja ravintolaruokailua. Löysin pari aivan ihanaa syntymäpäivälahjaa, sekä joululahjojakin pari. Tulisipa joulu jo piakkoin! Mitään joulujuttuja en kuitenkaan aio vielä kotiini laittaa, mutta ostin pari led-tuikkua. Tunnelmaa syksyn iltoihin :)

Kävin pitkästä aikaa oikein ravintolassa syömässä. Viikinkiravintola Harald on yksi lempiravintoloistani, eikä sen tunnelmaa voita mikään! Eteeni ilmestyi sienikeittoa Helgan tapaan, Ylvan kasviksia miekassa ja jälkiruoaksi Valkyyrioiden sinistä houkutusta sekä Ottarin suklaakaakkua (mikäli syömässä on kaksi, voi aina tilata kahta eri jälkiruokaa ja laittaa ne puoliksi, eikös niin ;))

Vielä pari kuvaa loppuun Haraldin ihanasta tunnelmasta:

Time goes by round 2

Tänään vietettiin pienimuotoiset kissalapsen synttärit :)
Kakkua ja kivoja paperihattuja löytyi, kaikki tietysti teeman mukaan!

Kakku sisältää Sheba-lohta, kermaa ja kissanminttunameja
Lautasena tietenkin kissanpennun synttärit-aiheinen lautanen!

Yhteiseloa tuli eilen täyteen yksi vuosi. Fabun tarkkaa ikää kukaan ei voi tietää, sillä hain toisen löytöeläinkodista. Luin kaupunkilehteä, ja siellähän se kuva oli, kuvatekstein: "Minäkin etsin kotia". Ei muuta kuin tutustumaan ja siltä seisomalta tarvikkeita hankkimaan. Elämä ilman lasta olisi kovin tyhjää, enkä ole katunut kertaakaan!

Ensimmäiseltä illalta. Rakkautta ensisilmäyksellä.