Mökkimaisemissa

Heinäkuun viimeistä viedään! Ehdin sentään käymään mökillä, vaikka pelkäsin etten ennätä laisinkaan. Viime viikolla siis muiden askareiden lomassa vietin ruhtinaallisesti yhden päivän mökillä. Jos ensi kesänä ei ole remonttia (ei pitäisi olla...), niin toivottavasti sitten ehtisi olemaan reilusti enemmän siellä.

Siinä se takka nyt nököttää ja on vaan edelleenkin ihan pakko hehkuttaa, miten paljon enemmän tilaa meillä nyt on! Tuntuu että koko tupa on uudistunut kertaheitolla. Vielä kun ensi kesään mennessä ehtisi ompelemaan nuo uudet tuolinpäälliset ja laittamaan ruokapöydän kuntoon, niin ai ai...

90-luvulla täällä vietettiin vielä talvilomiakin, mutta isän kuoltua en muista kenenkään olleen täällä talvisin. Nyt kelpaisi toteuttaa sekin suunnitelma ihan eri tavalla. Mökillä on aina peruslämpö päällä, mutta ei se alle kymmenen asteen lämpö kovin paljolta tunnu jos tuonne tulee talvipakkasilla yöpymään! Nyt on ihan eri meininki, kun on varaava takka.

Keittokomerolle ei olla tehty toistaiseksi yhtikäs mitään, mutta ehkä aikaisemmin mainitsinkin jo siitä, että ovet olisi tarkoitus vaihtaa uusiin. Sekin piristää jo kummasti, sillä rungot ovat edelleenkin todella hyvässä kunnossa eikä tuossa pienessä kömmäkössä ole tilaakaan hurjille remonteille. Ruokapöytä nököttää tuvassa ja sen olen ajatellut vahata valkoiseksi. Puusohva ja apteekkarinlipasto saavat jäädä mäntyisiksi. Television alle etsin jossain vaiheessa toisenlaisen hyllykön, ehkä ovellisen.

Tilaa koko mökissä ei ole kuin n. 50 neliötä, sisältäen tuvan, yhden makuukamarin, keittokomeron ja saunatilat. Pumppu nostaa saunaan veden järvestä, muutoin ei ole juoksevaa vettä. Uusi sisävessa on sähkökäymälä, joten sekään ei tarvitse vettä eikä viemäröintiä. Sähköt meillä sentään siis on! Eikä mökin mielestäni mikään luksusmökki tarvitsekaan olla, tai sittenhän se olisi vain kakkoskoti. Tiskitkin tiskataan käsin vedellä, jonka puukiuas lämmittää. Pyykinpesu hoituu sitten kotona, jollei nyrkkipyykkiin tahdo ruveta. Syystä tai toisesta tuollaisia arkiaskareita tekee ihan erilaisella innolla mökkimaisemissa kuin kotona. Mistäköhän se johtuu?

Hauskaa heinäkuun viimeistä kaikille, otetaan ilo irti elämästä!

Hieman erilainen gazpacho

Gazpacho

2 annosta:

½ paprika

3 tomaattia

2 pientä sipulia

2 valkosipulin kynttä

15 cm pätkä tuoretta kurkkua

2 tl balsamiviinietikkaa

chiliä

sokeria

suolaa

mustapippuria

basilikaa

Puhdista ja paloittele reiluiksi lohkoiksi paprika, tomaatit, sipulit ja valkosipulin kynnet. Keitä pienessä määrässä vettä (2-3 dl) noin viisi minuuttia. Kaada ylimääräinen vesi pois, niin että kasvisten joukkoon jää noin 1 dl keitinvettä. Lohko kurkku ja lisää keitettyjen kasvisten sekaan, aja tasaiseksi joko tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Mausta balsamiviinietikalla sekä oman maun mukaan chilillä, ripauksella sokeria, suolalla ja mustapippurilla. Jäähdytä hyvin ja tarjoile basilikasilpun kera. Itse en voinu vastustaa kiusausta lisätä mukaan mozzarellaa ja kävivät todella hyvin yhteen! Jos tomaatinkuoren palaset häiritsevät, voit aloittaa tomaattien kalttaamisella ja sitten jatkaa tällä ohjeella.

Erittäin sopiva kesähelteiden ruoka! 

Kevyt ja runsaasti kasviksia, mitä muuta kesäruoalta voi toivoakaan?

Herkullista tiistaipäivää!

Syntymäpäiväkukat

Kiitos kaikille Felixistä huolehtineille! Silmä on jo paremmassa kunnossa, joten "pelkällä" allergiakohtauksella selvittiin tälläkin kertaa.

Eilen kävin viemässä ritarinkannuksia isän haudalle, tänään olisi ollut taas syntymäpäivä. Vuodet vierivät niin nopsaan, että suurimman osan ajasta hirvittää.

Ja sitten taas syksy-huomio: pihlajassa on jo punainen latva, on ollut jo jonkin aikaa. Kyllä se syksy saapuu rallatellen tänne päin... Viikon päästä opinnotkin ovat taas jatkuneet ja viimeinen puolivuotiskausi alkanut. Hirmuinen kiire edessä, ainakin siltä tuntuu!

Reipasta alkanutta viikkoa kaikille!

Sunnuntain silmähuolia

Tänään ajattelin kirjoittaa ihan muusta aiheesta, mutta kirjoitankin Felixistä... Felixin silmä on taas vaihteeksi turvoksissa ja kutiseva. Eilen huomasin silmän reunassa pienen jäljen, mitä luultavimmin jonkin tappelunnujakan jäljiltä. Tällä kertaa turvotus selittynee siis sillä, että malassezia-hiiva on päässyt siitä pienestä rokamasta jylläämään jonkinasteisena tulehduksena. Toisaalta taas huomasin toissapäivänä leivän päässeen homehtumaan, joten voisihan se johtua myös siitäkin... Suuri pölymääräkin on laukaissut joskus turvotuksen. Monimutkaista!

Felix on tosiaan allerginen niin monelle asialle, että aina ihan täyttä varmuutta silmien turpoamiselle ei ole. Se on toistaiseksi ollut ainoa allergiaoire oksentelun lisäksi ja toivonkin, ettei uusia oirehtimismuotoja ainakaan tulisi lisää. Ainakin tähän saakka turvotus on hävinnyt yhdessä päivässä, joten lääkäriin saakka ei ole vielä tarvinnut tällaisen takia mennä. Itse silmä on siis kunnossa, mutta tuo silmänympärys kutisee ja punoittaa. Hoitomuotona ihotulehduksissa olisi sitten kortisonikuuri. Tänä syksynä emme ota rokotuksia ollenkaan (voimassa muuten 3/1 vuotta ja kun emme tapaa muita kissoja, niin voimme ottaa seuraavan vasta kahden vuoden päästä), mutta tarkastuksille olemme menossa ja toivoisin, ettei kissojen tarvitsisi stressata ennen sitä lääkärireissuja. Katsellaanhan nyt huomiseen, että mihinkä suuntaan taas tämä turvotus lähtee menemään.

Rauhallista sunnuntai-iltaa!

Muista lököttää rennosti!

... On lauantai-illan ohjenuora. Ester ihan varta vasten demonstroi sitä tässä:

Niinpä minä teen "Esterit" ja otan neuleen sohvalle kaveriksi!

Ehkä katson jokusen elokuvan?

Iltapäivän käytin vastaavasti lukemiseen.

Nautinnollisen raukeaa lauantai-iltaa!

Kasvimaaraportti

Kasvimaa kasvaa ihan mukavasti siihen nähden, että osa siemenistä jäi kokonaan itämättä. Pinaatti jäi esimerkiksi kokonaan itämättä, rucola ei varttunut taimenaluistaan huolimatta ja tomaatti kärsi viileistä ilmoista. Herneet, valkosipuli ja porkkanat kasvavat oikein hyvin, loput ehkä hieman huonommin. Punajuuri kasvaa osittain hyvin reippaasti, mutta osa siemenistä jäi niissäkin itämättä.

Aurinko on helottanut tänäänkin täydeltä taivaalta ja vettä saa kantaa ruohokatteesta huolimatta reilusti kasveille. Yllä olevassa kokokuvassa näkyykin juuri ja juuri se, miten toinen rivi punajuuren siemenistä iti todelle heikosti. Jaoin kylläkin taimia ja osa lähti sitten siitä kasvuaan jatkamaan.

Ihan kelpo suoritus siihen nähden, että en ole mitenkään erikoinen viherpeukalo ja kerrostaloviljely allergikkokissan kanssa on täysi mahdottomuus, kun parvekkeella ei voi pitää mitään kasveja. Kyllä minä tästä vielä opin, kunhan vaan päästäisiin muuttamaan sellaiseen paikkaan, jossa voisi jatkossa pitää kasvimaataan..! Tai kertaan, lapsena minulla oli kyllä omat rivit kasvimaallakin. Jospa ensi kesänä olisi kasvihuonekin, niin saisi ihan oikeaa tomaattisatoa...

Kivaa viikonloppua kaikille!

Erikoiset eväät

 Ester villitsee

Tuossa yksi päivä Magnus pisteli poskeensa palasen kesäkurpitsakakkua lattialta ja se sai minut ajattelemaan, että mahtanekohan tuo olla jo erikoisinta evästä mitä meidän kissakatras on päässyt maistelemaan enemmän tai vähemmän luvallisesti. Rusinakin upposi. Felix ei meillä voi tietenkään maistella yhtään mitään erikoista, mutta Ester ja Magnus koettavat kyllä nyysiä lautasilta mitä kykenevät. Ester tykkää erityisesti mansikkajäätelöstä ja kaikesta vaaleanpunaisesta. Kissat eivät maista makeaa - eikös niin ole ja olikohan punainen vielä se väri, jota kissan ei pitänyt erottaa. Merkillistä!

Siksi mielenkiinnosta ajattelinkin polkaista pienen gallupin pystyyn:

Mikä on erikoisin ruoka, mitä kissasi on maistanut?

Nyt kysellään siis sellaisia ruokia, joita kissat eivät normaalisti syö! Olen joskus ainakin kuullut kissasta, joka on pitänyt sinihomejuustosta...