Sipulimysteerin mietintää syntymäpäivien lomassa ja jälleen anteeksipyyntö

Tänään on juhlistettu taas yksiä syntymäpäiviä, tosin ei omiani. Eilen kuitenkin leivoin taas kakkuja melkein koko illan, lakka-kinuskikermakakkua ja lohivoileipäkakkua. Kärsin vain sellaisesta ongelmasta tällä hetkellä, että toisella käyttämälläni koneella ei ole toistaiseksi minkäänlaista kuvankäsittelyohjelmaa ja olen todella laiska siirtämään kuvia Photobucketiin muokkausta varten... No, eiköhän tämä ongelma ratkea lähiaikoina!

Sitten minulla on jälleen anteeksipyyntö esitettävänä: tällä kertaa Felixille! Olen nyt järjestelmällisesti unohtanut kaikkien kissojen nimipäivät tänä vuonna. Sanottakoon puolustuksekseni se, että olin tuolloin 6. päivä todella kipeänä. Poika on kuitenkin saanut paljon rapsutuksia hyvitykseksi!

Viimeisenä kerron sipulimysteerin, johon otan mieluusti vastaan apuja, jos jollain on sellaisia tarjota. Nostin valkosipulit maasta viime viikolla ja mikä yllätys niissä odottikaan - sipulit olivat todella pieniä, eivät olleet kasvaneet juuri ollenkaan!? Lyökit olivat todella hyvät ja vahvat, samoin sipulin juuristo, mutta itse sipuli jäi ihan olemattomaksi. Melkein samankokoiseksi kuin istuttamani kynnet! Missä siis vika? Kerrottakoon tässä lähtökohdiksi, että kasvatin sipulit kohopenkissä ja laitoin kesäkuussa penkkiin ruohokatteen. Lannoitin sipuleita keskimäärin kolmen viikon välein, kanankakalla ja merilevällä sekä kerran ruokakasveille tarkoitetulla teollisella lannoitteella. Vettäkin sipulit saivat pääosin päivittäin. Koulukaverini ehdotti silti kuivuutta, onko teillä muilla ehdotuksia, mikä meni vikaan tänä vuonna? Kaikki vinkit ja ehdotukset otetaan kiitollisina vastaan!

Ps. Meille satoi ensilumi keskiviikkona! ♥

Vuohenjuustobroileria pekonikääreessä

Vapaat sunnuntaipäivät ovat parasta aikaa laittaa ruokaa pitkään ja hartaasti. 
Aina ei kuitenkaan jaksa, joten on hyvä olla takataskussa myös sellaisia "sunnuntai-ruokaohjeita",
joiden valmistamisessa ei mene ikä ja terveys!

Vuohenjuustobroileria pekonikääreessä

broilerin fileepihvejä

aurinkokuivattua tomaattia

vuohenjuustoa

pekonia

Valuta aurinkokuivatut tomaatit (öljyn voi säästää ja käyttää esimerkiksi salaatinkastikkeeseen), suikaloi ja muussaa yhteen vuohenjuuston kanssa. Painele tai nuiji broilerinfileitä ohuemmiksi ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Lisää tomaatti-vuohenjuustoseosta fileelle ja taita kaksin kerroin. Kääräise pekoniin ja ruskista nyytti kevyesti paistinpannulla. Asettele vieretysten uunivuokaan ja paista 200 asteessa n. 40-50 minuuttia TAI kun broileri on kypsää (kypsymisaika vaihtelee aina hieman käytetyn tuotteen mukaan).

Tarjoa esimerkiksi timjamilla maustettujen paistettujen perunoiden ja salaatin kera.

Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

 

Serkulla on eri meininki

*Kuva ja teksti saattavat järkyttää herkimpiä lukijoita!!*


Kävin moikkaamassa serkku-kissaa hautajaisreissulla ja miten osuvalla teemalla sain räpättyä Tapiosta kuvan:

Sinne meni puuhkahäntä, puolet oli jo syötynä. Kurre-parka. Enpä oikein tiennyt, pitäisikö kehua vaiko ei. Aika pollean näköinen poika kuitenkin oli, kehuja vailla.

Serkulla on ihan eri meininki kuin meidän kolmikolla, eipä taitaisi meidän muksut taitaa mitään tuollaiselle paistille... Mutta liikettä se saisi varmasti niveliin.

Viikonlopun jatkoja kaikille!

Sata päivää jouluun

Tänään vietettiin Satasta, eli on tasan sata päivää jouluun!

Oma juhlintani on jäänyt hieman heikonpuoleiseksi; keitimme riisipuuroa ja rusinasoppaa mummolassa sekä söimme pipareita. Tänään oli yksi ainokainen vapaapäiväni ja käteni ovat hieman väsyneet viime aikojen työskentelystä. Huomiseksi leivoin kyllä pari piirakkaa koulun kahvihuoneeseen, mutta piparit ostin valmiina... :)

Nyt nukkumaan ja kohti uutta viikkoa, mitä se sitten taas tuo tullessaan!

Märehtijä ei murehdi

Toisinaan Ester on sitä mieltä, että kauramatto on myös erittäin hyvä peti. Silloin pieni märehtijä ei murehdi yhtään mistään!

Leppoisaa lauantaita!

Ohi on!

Näyttöviikot ovat vihdoin ja viimein ohitse..!! Jes!

Jos tuoli näyttää tutulta, on sille yksinkertainen selitys. Tein nimittäin samanlaisen tuolin viime keväänäkin, sen Askon k-tuolin. Kävi oikein hyvästä harjoituksesta. Lähtökohta:

Huomenna on taas aikainen herätys, mutta tässä vielä tänään tekemiäni korvakoruja.

Niitä voi halutessaan lunastaa itselleen kymmenen euron hintaan (sis. toimituskulut).

Poroja ja lumihiutaleita:

Vaikka onkin perjantai ja 13. päivä, toivotan silti oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!!

Pientä arjen luksusta

Arjen keskellä on ihana nauttia pienestä luksuksesta. Tällä kertaa pizzakivellä paistettua pizzaa, jonka täytteenä on tomaattia, punasipulia ja vuohenjuustoa, lisukkeena rucolaa. Siihen vähän kynttilänvaloa, niin kyllä jaksaa taas loppunäytön ajan. Kaksi päivää vielä jäljellä!!

Omenaunelma

Kypsyvä omenasato on yksi parhaita juttuja syksyssä. Olen saanut omenalähetyksiä ihanilta koulutovereiltani, joten olen voinut tehdä myös perinteistä omenapaistosta. Kaveriksi vähän jäätelöä, niin eipä siinä paljon muuta tarvitakaan! Tekeminenkin on maailman helpointa, sen kuin lohkoo omenat ja sekoittaa ne sokerin, voin ja kaurahiutaleiden tai -leseiden kanssa ja paistaa uunissa tai pannulla. 

Nam!

Syvä hiljaisuus

Syvä hiljaisuuteni on johtunut pitkälti siitä, että nappasin itselleni hyvin tyypillisesti flunssan juuri näyttöviikkojen yhteyteen. Yhtään päivää en ole ollut ainakaan toistaiseksi poissa koulustakaan, mutta antibioottikuurin kävin kuitenkin hakemassa tautiin tortai-iltana. Lisäksi olen saanut nauttia opiskelijatoverini seurasta, sillä hän yöpyy meillä näyttöviikkojen ajan. Siinä sitä puuhaa onkin kerrakseen! Tänään on viikon ainoa lomapäiväni. Nukuin kellonympäri, tosin heräsin aika monta kertaa yskänpuuskaan.

Syksy on saapunut ilokseni! Tästä alkaakin taas se aika vuodesta, josta nautin kaikkein eniten. Kyllä, myös niistä sateisista ja pimeistä päivistä! Kunhan tuo tämän hetkinen näyttö on saatu suoritettua, pääsen nauttimaan syyskuusta täysin rinnoin...

Kodin sisustuksessakin olen hiljakseltaan siirtymässä syksyyn. Löysin yllä olevassa kuvassa esittelemäni tyynyn joku aika sitten alesta, hintaa tyynylle taisi jäädä viisi tai kuusi euroa. Vähän aikaa mietin, että joko nuo lumihiutaleet ovat liikaa, mutta menkööt nyt kuitenkin! Pakkohan se on tunnustaa, että odotan jo ensilunta... Toinen eläinkuosinen tyyny kotonani, olenkohan nyt haksahtamassa muoti-ilmiöön (myöhään, tyylilleni uskollisena)?

Kuitenkin, oikein suloista sunnuntaita kaikille!