Insinööritoimistosta päivää!

Viisas kissa.

 

Roskapostivyöry

Nyt on tämä minunkin blogini tullut siihen pisteeseen, että saan valtavat määrät roskakommentteja spamboteilta. Niinpä surukseni asetin kommenttiboksissa vähimmäisvaatimukseksi open id:n. Pahoitteluni niille lukijoille ja kommentoijille, jotka eivät tästä johtuen enää pysty kommentoimaan täällä! Aikaisempi yksittäisten kommenttien poistaminen on ollut vielä ok ja kevyt tehtävä. Nyt roskakommentteja tulee kuitenkin niin paljon päivittäin, että koen tämän helpoimmaksi ratkaisuksi.

Omppuhommat jatkuvat edelleen ja onpa meille satanut jo ensilumikin muutama päivä sitten. Meille lumi ei tietenkään jäänyt vielä maahan, mutta äidin luona on kuulema edelleen oikein pienet kinokset!

Mukavaa viikonloppua!

Valkosuklaa-mustikkamuffinssit

 

 

Kun nyt alkuun pääsin, niin en näytä pääsevän eroon helpolla.

Tästä yhdistelmästä nimittäin, valkosuklaa ja mustikka sopivat vain niin hirmuisen hyvin yhteen!

Valkosuklaa-mustikkamuffinssit

100 g voita

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 muna

1 purkki maustettua valkosuklaa-limerahkaa

50 g valkosuklaata

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl perunajauhoja

1 dl pakastemustikoita

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Vatkaa joukkoon muna.

Sekoita joukkoon rahka ja rouhittu suklaa, sitten jauho-leivinjauheseos.

Lisää  perunajauhoihin sekoitetut mustikat ja nostele varovasti taikinan joukkoon.

Älä vaivaa liikaa!!

Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

(Mielestäni saavat jäädä ihan hivenen "taikinaisiksi" keskeltä, mieluummin niin kuin liian kuivaksi paistettu - nyt kahden erän kokemuksella se on mielestäni parempi! Makueroja toki.)

Meillä on käynyt toukokuun jälkeen enemmän vieraita kuin varmaan koskaan ennen

ja siksi olenkin leiponut nyt melkein viikoittain.

Seuraavana olisivat vuorossa oman pihan omenat, sillä kaikkea en pysty säilömään hilloiksi ja mehuiksi. Niinpä omenasta syntyy sitten toivottavasti vierasvaraa talveksi.

Saa jakaa parhaita omena-ohjeita kommenttilootaan!

Suloista sunnuntaita!

Karva-aakkoset

A: Aamupala
B: Bird-lelukeppi
C: Cystaid
D: Daniel
E: Ester
F: Felix, Fabu-veli
G: Gourmee (meille on sanottu että ruoka on?)
H: Hirvipaisti
I: Iso sana
J: Jänispaisti, joulu, jouluLAHJAT
K: Koti, kehräys, karvat
L: Lelut
M: Magnus, Mummo, MUROT, Miamor
N: Nälkä (usein)
O: Oksennus (karvapalloinen-)
P: Possunsydän
Q: Ihan outo kirjain, onko sillä häntä?
R: Ruoka
S: Suhina, sauna
T: Turkki
U: Uuninpankko, uni, Ukki
V: Villiys, vaaniminen
W: (Kong)Wubba-lelut
X: Xanthos-kiipeilypuu (semmoista me toivottais mummolaan)
Y: Yö
Z: Zooplus
Å: Ei olla kuultu koskaan tämmösestä.
Ä: Älypelit, äiti
Ö: Ötökät (mielellään pehmeitä)

Karvalasten ääkkösiä.

Noin ne kuulema suurinpiirtein menee.

Mukavaa lauantaita!

Sulojen äitien ruokaa

Tällä kertaa siis jotain muuta kuin Saarioisten äitien ruokaa!

Naukulan Mamma julkaisi joku aika sitten Muistikirjassa paprikapiirakan ohjeen.

Noudatin ohjetta prikulleen, paitsi piirakka unohtui sitten vähän turhan pitkäksi aikaa uuniin.

Siitä tuli melko kova, mutta sisältö oli herkullinen.

Niinpä siitä ei lannistuta, vaan seuraavan kerran paistoaikaa katsotaan kellosta!

Sain lyhdyn tupaantuliaislahjaksi ja sitä on poltettu harvoin ja haartaasti.

Vaikka kyllähän lopun talin voi sitten poistaa kuumalla vedellä
ja siirtää lyhdyn uusiokäyttöön, kun alkuperäinen on käytetty.

Lämpöä viikonloppuun!

Hups, kops ja raps

Aika monena iltana viikossa meillä kuuluu kovaa ryminää.

Sen aiheuttaa kaatunut pikkupuu, josta joku pikkutyttö yrittää hypätä uuninpankolle.

Pienillä tytöillä on toisinaan niin lyhyet jalat, ettei niiden pomppuvoima
ole niin suuri kuin pitkäkoipisten veljien.

Raps raps!

Puronkulman Dinerissa

Viime viikonloppuna meillä oli jälleen ruokavieraita ja pöytään etsiytyi tällä kertaa (puoliksi)kotitekoinen hampurilaisateria. Niinpä ristin kotikeittiön hetken ajaksi "Puronkulman Dineriksi".

Sopivan tuliset ja helpot jauhelihapihvit hampurilaisten väliin:

400 g jauhelihaa

 1 suuri sipuli

reilu nippu ruohosipulia

valkosipulin kynsiä oman maun mukaan

reilusti pippuria, suolaa, sweet chili-kastiketta ja timjamia

2 kananmunaa

Sipulit silputaan ja sekoitetaan mausteiden kanssa yhteen.

Seokseen lisätään jauheliha ja kananmunat, vaivataan käsin sopivaksi taikinaksi.

Muotoillaan kostutetuin käsin pellille (tai paistinpannulle).

Paistetaan 200 asteessa noin 25-30 minuuttia (tai kunnes kypsiä).

 

Hampurilaisen välissä oli bbq-kastiketta, tomaattia, kotitekoiset jauhelihapihvit, kotitekoista punasipulihilloketta, aurajuustoa, rucolaa, majoneesia ja ketsuppia.

Niiden lisäksi ristikkoperunoita ketsupin ja tuunatun majoneesin kera sekä tietenkin limpparia.

Ja mitäpä kunnon hampurilaisateria olisi ilman pirtelöä?

Herkullista keskiviikkoa - pian se viikonloppu on taas täällä!
(Itse meinaan olla kipeä, oksennustautia taitaa olla liikkeellä...)

Korillinen kissaa

Eilen jouduin käymään kaupungissa asioilla ja koskapa tuota pitkää matkaa ei tehdä ihan joka päivä eikä viikko, kävin myös muutamassa kaupassa. Kissojen lelut ovat aina pitkin ja poikin lattioita, mikä tietysti pienille kissoille sallitaan, mutta siivouspäiviä helpottaisi jos lelut voisi kasata johonkin imuroinnin ja luuttuamisen ajaksi. Niinpä minä sitten ostin tuollaisen polyrottinkisen korin, jonka saa ihan reilusti pestä vedessä (jos siitä löytyy joskus vaikka karvapallo-oksu).

Pyyhittyäni korin laitoin sen sohvalle aikeenani kerätä siihen olohuoneessa lojuvat lelut. 

Ei kulunut montaa sekuntia kun kori oli jo täynnä.

E-eei, ei mahdu leluja.

Toistaiseksi korissa ei ole siis vielä lelun lelua. Korista käsin mm. katsottiin televisiota.

Eilen oli myös varsinainen juhlapäivä, 100 päivää jouluun-päivä!

Tarkoitukseni oli leipoa ensimmäinen erä joulutorttuja, mutta eihän täällä ollut luumuhilloa vielä myynnissä (eikä omaakaan ole). Niinpä se suunnitelma jäi toteuttamatta.

Nauskista tiistaihin!

Pienet syysjuhlat

 Viime viikonloppuna vietettiin pieniä syysjuhlia syksyn paluun kunniaksi.

Ihan vain perheen kesken.

Menu koostui seuraavista:

alkuun kylmäsavulohimoussea saaristolaisleivän ja salaatin kera

pääruoaksi porsaan sisäfileetä hunajaisten lattukuutioiden, 

punasipulihillokkeen ja punaviinikastikkeen kera

jälkiruoaksi omenapaistosta vaniljakastikkeen kera

Illan päätteeksi lämpeni vielä sauna, kynttilävalaistuksessa tietenkin.

Töissä on ollut hirmuinen kiire ja tuntuu, että tarvitsen ihan ehdottomasti tällaisia pieniä irtiottoja arjesta. Seuraavat vapaat ajat huonekalujen laittoon löytyvät nyt joulukuulta, joten ihan kohtalaista vauhtia saa tehdä, jotta pääsee sitten ajoissa joululomalle.

Mutta ennen joulua nautitaan tietenkin ihanasta syksystä! ♥

Emännän aakkoset

 Taiteilijan näkemys allekirjoittaneesta vuodelta 2002.

Muutamassa blogissa on pyörinyt elämän aakkoset-haaste, tai miksi sitä nyt varsinaisesti nimittäisi.

Tässä kuitenkin minun aakkoseni, kissojen aakkoset erikseen toisella kertaa!

A: Antiikki.

B: Blogi.

C: Celeborn. Olipa vaikea keksiä tähän kirjaimeen mitään!

D: Daniel. Kissanelonen, ex-orpo, ulkoministeri.

E: Ester, entisöinti. Kissakolmonen ja sosiaali- ja terveysministeri, leipätyö ja harrastus.

F: Felix, Fabrizio. Kissakolmonen ja puolustusministeri, enkelikissa.

G: Geokätköily, Gilmoren tytöt.

H: Historian havina.

I: Isä.

J: JOULU!

K: Kissat, kirjat, koti.

L: Leipominen, leivinuuni.

M: Magnus. Kissakolmonen, pääministeri.

N: Neulominen.

O: Omakotitalo.

P: Puutarha.

Q: (Helmi)Q.

R:  Rajaton.

S: Stargate.

T: Talvi, Tolkien, tuli.

U: Unelmat.

V: Villasukat.

W:Within Temptation. Tykkäilin nuorempana ja miksen toki edelleenkin!

X: Xcover.

Y: Yö, ystävät, yritys.

Z:  Zorro. Sanaan liittyy hauska muisto isästäni, joka saa edelleen nauramaan.

Å: Åsa Larsson. (Muuta en tähän kirjaimeen keksinyt, mutta tämän kirjailijan kirjoista tykkään!)

Ä: Äiti.

Ö: Örkki.

Tarttukaa muutkin tähän hauskaan haasteeseen!

Jumalaista juustokakkua piirakkavuokassa

Vaikka ei olisi hurjaa määrää mustikoita tänä vuonna saanutkaan, 

niin tähän ohjeeseen niitä kyllä kannattaa käyttää!

Jumalainen valkosuklaa-mustikkajuustokakku 

piirakkavuokassa

200 g kaurakeksejä

80 g rasvaa

400 g tuorejuustoa

3 kananmunaa

3/4 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

130 g valkosuklaata

3 dl mustikoita

Murskaa kaurakeksit ja sekoita sulatetun rasvan kanssa. Painele piirakkavuoan pohjalle, älä reunoille.

Sulata valkosuklaa ja jätä jäähtymään hetkeksi.

Soseuta mustikat sauvasekoittimella tasaiseksi, lisää sokeria maun mukaan.

Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi ja sekoita joukkoon sokerit. Lisää kananmunat taikinaan yksitellen välillä vatkaten. Sekoita joukkoon sulatettu suklaa ja kaada keksipohjan päälle.

Valuta mustikkasose ohuena nauhana päällimmäiseksi ja vedä veitsellä taikinaan marmorikuvioita.

Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.

En ole tehnyt juustokakkuja piirakkavuokassa aikaisemmin, mutta tämä näyttää toimivat oikein hyvin. Näin juustokakusta saa matalan ja se on helppo leikata sopiviksi annospaloiksi. Tämä kakku soveltuu myös erittäin hyvin pakastettavaksi, joten matalat palat ovat myös käteviä vierasvaroja.

Pitää vain varoa, ettei syö itse koko kakkua!

Herkullista päivää kaikille!

Tolkienin muistopäivä 2.9.

Tänään juhlistetaan J.R.R. Tolkienin muistopäivää messun merkeissä kello 18.00 Kallion kirkossa. Tässä vielä linkki Vihreään Lohikäärmeeseen, jossa Petri Tikka kertoo aiheesta hieman enemmän.

Itse en täältä monen sadan kilometrin päästä ja töiden keskeltä sinne saakka ennätä, mutta käykäähän kaikki kynnelle kykenevät tolkienistit kuuntelemassa messu! :)

SYKSY! ♥

Oi että, vihdoin sitä ollaan taas syksyssä!

Kesän helteet ottivat kyllä ns. koville ja otan tämän ihanan, viilenneen syysilman vastaan täydellä riemulla. Kesä meni tosiaan varsinaisessa "kesäkoomassa" enkä availlut tietokonettakaan liiemmin.

Pihlajanmarjoja on tänä vuonna paljon. Kotipihassa kasvaa muutama pihlaja, joten jonkinmoista hyötykäyttöä näille olisi taas varmaan keksittävä. Ideat ovat tervetulleita kommenttiboksiin!

Nyt syksyn myötä tuntuu taas luonnolliselta istua koneen ääressä. Laitan kyllä jossain vaiheessa joitain kuvia kesän ajalta tännekin. Tuntuu, että olin viime kesänä enemmän liikenteessä kuin moniin vuosiin, vaikka minulla ei juhannusaaton lisäksi ollutkaan yhtään varsinaista lomapäivää. Siitä huolimatta kesä tuntui ikäänkuin lomalta, merkillistä. Kotia ja työtiloja on laiteltu vielä lisää, vaikka varsinainen remontti loppuikin toukokuun loppuun. Moni kohta on toki vielä keskeneräinen, mutta tämän kodin kohdalla tuntuu, ettei tässä nyt varsinaista kiirettä edes olekaan. Ehtiihän tuota, ei tästä toivottavasti ihan heti olla lähdössä minnekään!

Kissoille kuuluu hyvää!

Daniel on hyväksytty laumaan hyvin ja koko sakki on kotiutunut oikein mallikkaasti. Pitää erikseen mainita tuosta hyväksymisestä, että Esterin suhteen lähentymistä tapahtui vasta pari viikkoa sitten. Nyt kaksikko jopa nukkuu vierekkäin päiväunia! Eli pitkään saatiin odottaa näiden kahden tottumista toisiinsa, mutta vihdoinkin tämä läpimurto on tapahtunut ja koko lauma on tyytyväinen.

Uuninpankko on mieluinen paikka torkuille, etenkin silloin, kun uunia on lämmitetty. Kesällä uuni oli viileä, jolloin se tarjosi puolestaan viilennystä. Tosin kesäkuussa uunia sai lämmittää vielä ihan topakasti, mutta heinäkuussa paistettiin vain kerran makkarat, muuten lämmityksestä pysyttiin erillään. Uusi koti on tarjonnut uusia näkökulmia torkkupaikkoihin ja aktiviteetteihin, joten hyvin tässä on kesä mennyt uusille tavoille opeteltaessa. Kun vielä saatiin kesäkuun puolella ikkunat verkotettua, ovat kissat olleet oikein tyytyväisiä olotilaansa.

Kaunista syyskuun alkua!