Piipahdus Oulussa

Piipahdin viime viikonloppuna pikavisiitillä Oulussa. Ohjelmassa oli sukulaisvierailun lisäksi myös Stockan jouluosaston ratsaus jouluystävieni kera. Tässä muutama pala sieltä!

Tarjonta oli tänä vuonna todella kiva, vaikkakin tein hankintoja hieman vähemmän kuin viime vuonna. Arvioisin kuitenkin, että tänä vuonna oli parempi tarjonta kuin viime vuonna. Omista hankinnoistnia saatte kuitenkin odotella kuvareportaasia vielä hetken, sillä nyt pakerran viimeisen näytön parissa. Ensimmäinen päivä takana, yhdeksän vielä edessä...

Tarkastuskäynnillä

Reipas pikkumies kävi tänään tarkastuskäynnillä lääkärissä ja saimmekin hyviä uutisia! Korvista ei löytynyt enää yhtään hiivoja eikä bakteereja, mutta jatkamme vielä hetken aikaa lääkekuuria (purkin loppuun). Tällä kertaa matkakin sujui ilman itkuja ja vahinkoja, viimeksi siis melu oli syyllinen kovaan itkuun sekä meno- että tulomatkalla. Paria rokamaa lukuunottamatta korvat ovat jo heleän pinkit ja karvakin on alkanut kasvaa takaisin.

Jes!

Isänpäivän kynttilä

Jälleen näitä päiviä, jolloin tulee vietyä kynttilä haudalle. Aikaa alkaa tulla kuluneeksi sen verran paljon, tammikuussa jo 13 vuotta, että tunnelma hautausmaalla on lähinnä rauhoittava. Juhlapyhien aikaan hautausmailla on aina paljon kynttilöitä ja hämärässä loistava kynttilämeri on oikeastaan melkoisen kaunis. Jokainen niistä kertoo lämpimistä ajatuksista jotakuta kohtaan.

Näissä tunnelmissa hyvää isänpäivää sinne jonnekin!

Pikkujakkarat mökille

Lisää pieniä töitä esittelyssä; tällä kertaa jakkarat itselleni. Tai oikeastaan ne ovat kylläkin perheemme mökille laitetut, mutta kuitenkin. Kyseessä ovat jo hieman kellastuneet pikkujakkarat, jotka toimivat ihan vain yleisistuimina mökin tuvassa. Viime keväänä aloitin mökin "valkaisuprojektin" ja nämä olivat seuraava osa siinä suunnitelmassa. Nyt tuvassa on kaksi valkoista asiaa, pieni sohvapöytä ja nämä jakkarat:

Jakkarat saivat samanlaisen vahakäsittelyn Osmon peittävällä valkoisella sekä kirkkaalla (3101) vahalla kuin pikkupöytäkin. Seuraavana laittovuorossa olisi tuvan pirttikalusto, siitäkin olisi tarkoitus tehdä valkoinen. Nämä ovat taas näitä entisöijän perisyntejä, mutta toisaalta kyseessä ei ole yksikään oikeasti vanha huonekalu ja sikäli on sama mitä niille tekee. Kellastuneesta lakasta en varsinaisesti pidä, joten valkoinen on ihan sopiva vaihtoehto. Tuvan apteekkarinlipasto jäänee entiselle värisävylleen, samoin levitettävä sohva. Tuo nurkan pieni lastulevyhyllykkö saanee jossain vaiheessa lähtöpassit, kunhan löydän jonkun siihen sopivamman hyllykön.

Porontaljat ovat sisäsäilytyksessä talven, mutta siitäkin huolimatta ne ovat alkaneet varistaa karvaa kovasti. Niinpä taitaakin olla, että ne eivät enää ensi kesänä pääse käyttöön. Mikäli jollakin on keino saada kuivuneet eläimentaljat takaisin elinvoimaisiksi, otan vinkkejä vastaan! Ostin kuitenkin jo palosuojattua kangasta, joten taidan suosiolla ommella grillikotaan penkinlevyiset istuintyynyt... Ei ole nimittäin laisinkaan mukavaa, kun takapuoli karvaantuu hetkenkin istumisesta!!

Talonpoikaisrokokootuolit

Nämä tuolit olivat asiakastyö ja niitä olikin yhteensä neljä kappaletta. Muutoin tuoleissa ei ollut suuremman korjauksen tarvetta, mutta alkuperäinen verhoilu oli kulunut kaikista istuimista puhki.

Alkuperäistä kangasvalintaamme ei sitten lopulta ollutkaan enää saatavissa, joten päädyimme lopulta Annalan Lineen sävyssä numero 13 (materiaalit: 15% viskoosi, 15% pellava, 40% polyesteri, 30% puuvilla). Kangas on kauniin harmaaraidallinen ja siinä on ripaus kultaa raitojen reunoissa.

Ja miten kauniisti juuri tuo kangas sopiikaan näihin tuoleihin! Vai mitä olette mieltä?

Tassuja tarjottimessa

Koulussa oli mahdollista tehdä mosaiikkitöitä ja minäkin päädyin tekemään tarjottimen. Tarjotin on materiaaliltaan puuta ja laatat kierrätysmateriaalia. Aiheen inspiraation varmaan arvaattekin?
Tassuja nuo kuviot ainakin esittävät.

Mosaiikkilaatat ovat niin ohuita, että ne liimantuvat ihan yleisliimalla. Ainakin tällaisessa tapauksessa, jossa laatat eivät joudu juurikaan rasitukselle. Saumat on tehty ihan perinteisellä, valkoisella saumalaastilla ja suojattu saumansuoja-aineella. Tarjottimen hioin ja maalasin aluksi Otexilla (tartuntapohjamaali) ja sitten valkoisella Empirellä.

Käyttötarkoituksiahan tarjottimelle löytyy monenlaisia, vaikkapa kynttiläalustana (on ainakin turvallinen siihen tarkoitukseen) tai kissojen ruokailualustana.

Mitä pidätte?

Parempaa, kiitos!

Voin jo paljon paremmin! Kiitos teille kaikille kun olette niin runsain mitoin muistaneet minua kommentein ja viestein. Sain tuollaisen reippauslelunkin, niitä minulla onkin kyllä jo aikamoinen määrä kaikista erikoislääkärikäynneistä kertyneinä. Nyt sain tuommoisen lättänän kissanminttuhiiren ja tykkäsin siitä kovasti! Vielä kun toiset eivät yrittäisi varastaa sitä minulta...

Tuosta kuvasta näkeekin minun vasenta korvaa, että kyllä siellä jo pinkkiäkin näkyy ja veriset rokamat ovat vähentyneet melkoisesti. En tykkää yhtään korvatippojen ottamisesta, mutta jo toisena päivänä tulin reilusti pois sängyn alta ja pyysin rapsutuksia. Eilen uskalsin jo puskea korvankin ruttuun ja kun se ei enää sattunut, niin olen jatkanut puskemista runsain mitoin sen jälkeen! Kahdessa päivässä ehtii tulemaan aivan hirvittävä halipula, sitä mieltä minä olen. Kovia ääniä en kuitenkaan kestä vieläkään ja pysyttelen hiljaisessa huoneessa, mutta sinne otan kuitenkin jo mielelläni seuraa.

Torstaina sähisin vielä kovasti siskolle ja veljelle, että minun luokse ei saa tulla. Perjantaina annoin siskon tulla kuitenkin jo noin lähelle eikä riidelty yhtään (muuta kuin ehkä tuosta hiirestä!). Eilen olin pitkän päivän yksin sisarusten kanssa ja voin siitäkin huolimatta hyvin! Juoksen vieläkin korvatropin jälkeen sängyn alle piiloon, mutta en enää pysy siellä kuin ihan vähän aikaa. Sitten tulen pyytämään taas rapsutuksia. Lääkitystä on jäljellä vielä kymmenen päivää, niin minulle on sanottu. En ole kyllä yhtään varma, suostunko ottamaan sitä tököttiä niin pitkään... Mutta jos saan ihan hirmuisen paljon rapsutuksia ja herkkuja ja vaikka jotain lahjojakin, niin pakkohan se on!

Kehräävin terveisin

Felix