En ole kunnolla ehtinyt päästä talveen ja tähän vuoteen kiinni, kun huomasin maanantaina hankkimastani kalenterista (kyllä, ostin tämän vuoden seinäkalenterin näin myöhään) että virallista talvea on jäljellä enää muutama viikko! Minne tämä talvi taas katosi?
Ajatukset siirtyvät melkein automaattisesti jo siihen, että lumet sulavat "pian" pois. On sitä kyllä riittänytkin tänä talvena, omassa pihassani on ainakin henkilökohtainen lumiennätykseni. Rinnemännyt (jos se on niiden oikea nimi?) ovat painuneet kokonaan kasaan lumen alle. Alkutalvesta kopistelin lumia aina pois, mutta nyt pitkään poissaoltuamme lumi oli vienyt voiton puista. Voi siis olla, että rinnemännyt ovat hiukkasen kärsineet, ennenkuin valtava lumikasa on poissa. Jouluvalotkin ovat yhä siellä paikoillaan, ja jollei tämän kesän aikana tehtävää pihan raivausta olisi suunniteltu tehtäväksi, jättäisinkin ne sinne. Neljästä viimeisestä syksystä viisastuneena olen nimittäin päättänyt ripustaa valot paikoilleen jo syyskuun aikana. En palamaan ihan silloin vielä, mutta paikoilleen kuitenkin. On ne vaan niin paljon helpompi asentaa paikoilleen lauhalla kelillä ja ilman lunta. Siihen nähden tuntuisi nyt hieman turhalta edes irrottaa niitä pois, jäisihän siihen väliin vain reilu nelisen kuukautta aikaa. Havutuksien ja lumikasaan kaatuneen kuusen valot kyllä palavat yhä iltaisin muutaman tunnin, ajastimen avustuksella. Muita pihavaloja ei sitten tarvitsekaan poltella :)
Ajatukset siirtyvät siis vihertämiseen. Olen suunnitellut sitä, mitä kaikkea sitä oikeastaan istuttaisikaan pihamaalle tulevaksi kesäksi. Kissojen takia en edes haaveile omista taimista, enkä kyllä tiedä, taipuisiko kasvitietoni ja -taitoni edes siihen. En ole näet mikään valtava lahjakkuus puutarhan puolella, vaikka haaveilenkin siitä, että tulevaisuudessa olisin kesäisin omavarainen vähintäänkin yrttien suhteen (ja monen muunkin lajin suhteen!). Haaveilen myös kasvihuoneesta.
Tällaiselta tuo terassi näytti silloin, kun muutin tähän ;

Sellaisia haaveita tällä kertaa!

5 kommenttia:
Ihania kesähaaveita! Minäkin olen Mauri-fani, mulla oli Kunnas-joulukalenteri. Seinäkalenterina on tällä kertaa Suomen eläimet, näin helmikuussa sivulta kurkkii näätä.
Kauniiksi olet tehnyt terassin heit kättelyssä. Punertavaan taloon sopivat nuo puunväriset kalusteet tosi hienosti.
Taitaa nämä kevätpostaukset lähteä blogimaailmassa liikkeelle lumivyöryn tavoin kun aurinko alkaa paistamaan kunnolla. Puutarhakirjatkin huutelevat jo lukemaan, mokomat. :D
Kesäkukan nimeä en minäkään muista, mutta rinnemännyt taitavat olla viralliselta nimeltään vuorimäntyjä.
Kesähaaveilla pärjää pakkasella.
On ihanaa unelmoida jo kesästä kun se alkaa olla jo niin lähellä. Kasvihuoneesta haaveilen myös. Aion yrittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa tomaatin kasvatusta. Joka vuosi jotain uutta. Ai että on ihanaa kun kevät jo kolkuttaa!!!
Hyvää Ystävänpäivää blogiystäväin!
Saila, minäkin ostan aina Kunnas-joulukalenterin... En vain ole yhtenäkään jouluna raskinut avata sitä! Nyt minulla on sitten kokoelma avaamattomia kalentereita.
Sanna, niinpä kyllä taitavat lähteä, on itsekin tullut "muutama" luettua :D Kiitos vuorimänty-nimikkeestä!
Katjusha, mielenkiinnolla kuulen tomaatin kasvatuksesta lisääkin! Pian se kevät on jo täällä :)
Kiitos samoin sinullekin, Lennu! Tänä vuonna olin kauhean laiska, enkä jaksanut kauheasti kirjoittaa koneella eilen. Taitaa flunssa koettaa tulla, ei vain vielä osaa päättää, jääkö kylään vai ei.
Lähetä kommentti