lauantai 27. huhtikuuta 2013

Yksi jähmeä tyyppi

Tänään on ollut mitä hienoin päivä ulkoiluun, vaikka auringonpaistetta onkin siivittänyt kylmähkö tuuli. Puolentoista tunnin ulkoilureissun aikana ehdin nähdä yhtä ja toista kaunista.

Tapasinpa yhden todella jähmeän tyypinkin.


Kevätaurinko ei ollut herättänyt tätä puupinossa lepäilevää tyyppiä ihan kokonaan, sillä sisilisko ei lähtenyt minnekään karkuun vaan liikuskeli hitaasti halon päällä.

Sisiliskon rakenne on aika mielenkiintoinen, mm. nuo varpaat tai miksi niitä sitten sisiliskoilla kutsutaankaan. Yksi on hirvittävän pitkä verrattuna toisiin. Kai sillekin löytynee jokin hyvä selitys?


Sain jopa silittää silkkistä pintaakin, eikä häntä tippunut minnekään...



Kuvaushetken jälkeen lisko paineli omille teilleen, minne ne tiet sitten ikinä vievätkin...

4 kommenttia:

Saila kirjoitti...

Toivottavasti tie vei lämpimään aurinkoon ;-)

Mehu kirjoitti...

Jopa onkin komean hännän kasvattanut! :O Selvästi tahtoi säästää sen siiheksi kunnes tulee "tosi paikka". Tuolla hännällä kelpaakin hämätä ja säästää henkensä. :) Hauskoja ja erikoisia otuksia nuokin kyllä on, kissojen kynsistä tulee niitä toisinaan pelastettua.

Elina kirjoitti...

Saila: Toivotaan niin, tosin nyt pilvet ovat jälleen pimentäneet koko tienoon...

Mehu: Niinpä, kyllä tuolla hännällä kelpaa hämätä saalistajia! :) Meillä ei onneksi kissat pääse ihan tällaisia otuksia metsästämään! :D

Myrsky kirjoitti...

Kevään ensimmäinen! Harvemmin noita sisiliskoja näkeekin.