tiistai 24. heinäkuuta 2012

Jamie Oliver kokkaushaaste: Klassinen penne carbonara

Heti alussa voitaneen huomata, että ruokakuvassani ei näy penne-pastaa... Sitä en tähän hätään hankkinut, kun syön melkoisen vähän pastaa. Hyvää tuli kuitenkin vaikka fusilli-pastasta onkin tehty. Ohje on kirjasta Alastoman kokin onnenpäivät.

Klassinen penne carbonara s. 129
4 annosta


450 g pastaa
10 viipaletta pekonia
oliiviöljyä
8 munankeltuaista
1 dl kuohukermaa
125 g. parmesaaniraastetta
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä al denteksi eli juuri ja juuri kypsiksi. Paista pastan kiehuessa pekonit pienessä öljytilkassa rapeiksi, ota pannusta ja murentele paloiksi. Sekoita kulhossa keltuaiset, kerma ja puolet juustoraasteesta. Kaada kypsät pastat lävikköön ja ravistele, jotta vesi valuu rivakasti. Kumoa pastat sitten kuumina keltuais-kermakulhoon. Lisää pekonipalat ja sekoita nostellen. Jos kumoat pastat takaisin kattilaan ja kaadat muna-kermaseoksen sinne, kastike saattaa kypsyä munakokkeliksi. Tee siis päinvastoin: kuuma pasta kypsentää riittävästi tarjoilukulhossa olevaa muna-kermaseosta ja kastike pysyy tasaisena ja samettisena.
Lisää mausteeksi rouhittua mustapippuria ja loput parmesaaniraasteesta. Tarjoa heti.

Maku oli aika hyvä, tuo keltuais-kermaseos oli mielenkiintoinen käytettävä ja sopiva pastalle, teen sitä toistekin. Aikaisemmin olen tehnyt lähinnä vain kermakastikkeita vastaavaan käyttöön. Pastan suolaisuus oli niin ja näin. Tein itselleni toki pienemmällä tarvikemäärällä tuon yhden annoksen, joten ehkä en katsonut raaka-ainemääriä niin tarkalleen. Juusto ja pekoni ovat tietenkin todella suolaisia, mutta toisaalta olisin melkein saattanut lisätä joukkoon vielä erikseen suolaa. Keitän pastan merisuolavedessä ja keittovedessä on aina runsaasti suolaa, joten siitäkään ei tuon pitäisi olla kiinni. Yhtä kaikki, kelpo pastaruoka!



2 kommenttia:

Myrsky kirjoitti...

Erittäin harvoin minäkin pastaa syön. Tämä annos saattaisi maistua minullekin. Tosin vaihtaisin pekonin tilalle kinkun. Tai kanttarelleja, niitä löytyy jo!

Onko tämä annos suomeksi miilunpolttajan pasta?

Elina kirjoitti...

Kyllä tämä minun käsittääkseni on juurikin miilunpolttajan pastaa, tai ainakin hyvin, hyvin lähellä sitä.

Minulla on kaapissa paria-kolmea erilaista kuivapastaa ja se on ehdoton maksimi, sillä ne kuluvat niin hitaasti.
Tuorepasta onkin sitten toinen tarina, mutta sitäkään en syö kovinkaan usein.