perjantai 13. huhtikuuta 2012

Uutta ruokailurintamalla

Aikaisemmin kissat söivät lihansa kupeistaan. Jostain syystä syömisjärjestyksestä tuli pientä nokkakopua ja Ester alkoi aina odottamaan poikien ruokailun loppumista. Toisinaan Esterille ei jäänyt yhtään lihaa poikien jäljiltä ja Esteristä ihan näki, miten asia vaivasi sitä.


Vaan ei enää! Mietin juttuun ratkaisua ja muistin käyttämättömäksi jääneet normaalia suuremmat lautaset, jotka ovat turhan suuria oikeastaan mihinkään (eivätkä ne mahdu edes astianpesukoneeseenkaan). Kun lihan laittaa vielä kranssin muotoon, mahtuvat kaikki ruokailemaan sulassa sovussa eivätkä viiksetkään osu jatkuvasti kupin reunoihin.


Onneksi taas löytyi ratkaisu tähänkin asiaan.

5 kommenttia:

Myrsky kirjoitti...

Kyllä sopu sijaa antaa, eikä kissanomistajalta keinot lopu. (Toinen lauseista taitaa olla sananlasku, toinen taas sanoja peräkkäin.)

Kävin tänään kirjastossa lukemassa Kissafanin. Kyllä teillä on todellakin ollut kamppailua ja vastoinkäymisiä!

Naukulan Mamma kirjoitti...

Hieno kranssi! Näyttää hyvin maistuvan myös kolmikolle :)

Elina kirjoitti...

Myrsky, pakkohan keinot onkin keksiä, ei elämästä muuten tule mitään :) Kiva kun kävit lueskelemassa lehden!

Naukulan Mamma, kyllä maistuu!

Paula kirjoitti...

Kiva näky kun kaikki kolme punaista kissaa syävät lihakranssia samalta lautaselta. Keksit hyvän ratkaisun.

Elina kirjoitti...

Ja oikein hyvin on toiminut joka päivä!