12. Rentoa meininkiä

Ei joulustressiä!

Elina 

Aamuherätys

Aamuisin minua tullaan yleensä herättelemään sänkyyn tai yöpöydälle.

Nykyisin minua herättelee useimmiten pieni narunmetsästäjä.

Muut eivät harrasta patterin päällä kävelemistä, mutta siitä muodostuu ilmeisesti mukava aamuseikkailu...

Lipastolta yöpöydälle pääsisi nimittäin tietysti lattian kautta, mutta onhan tämä reitti tietenkin paljon mukavampi. Sisältyyhän siihen kaksi luolaa ja hutera silta.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Elina 

Rrrrrakas naru

Terve!

Täällä ylhäällä on kivaa.

Tiiättekö mitä meillä tehtiin viime viikolla?

Meillä asennettiin minulle leikkikaluja!

Nii'in. Leikkikaluja. 

Vaikka aina sanotaan etten sais leikkiä.

Nyt ne leikkikalut on ikkunalasin välissä. 

Minkähän takia?! Minä vaan kysyn.

Felix

Toim. huom: Asensimme sälekaihtimia.

Korillinen kissaa

Eilen jouduin käymään kaupungissa asioilla ja koskapa tuota pitkää matkaa ei tehdä ihan joka päivä eikä viikko, kävin myös muutamassa kaupassa. Kissojen lelut ovat aina pitkin ja poikin lattioita, mikä tietysti pienille kissoille sallitaan, mutta siivouspäiviä helpottaisi jos lelut voisi kasata johonkin imuroinnin ja luuttuamisen ajaksi. Niinpä minä sitten ostin tuollaisen polyrottinkisen korin, jonka saa ihan reilusti pestä vedessä (jos siitä löytyy joskus vaikka karvapallo-oksu).

Pyyhittyäni korin laitoin sen sohvalle aikeenani kerätä siihen olohuoneessa lojuvat lelut. 

Ei kulunut montaa sekuntia kun kori oli jo täynnä.

E-eei, ei mahdu leluja.

Toistaiseksi korissa ei ole siis vielä lelun lelua. Korista käsin mm. katsottiin televisiota.

Eilen oli myös varsinainen juhlapäivä, 100 päivää jouluun-päivä!

Tarkoitukseni oli leipoa ensimmäinen erä joulutorttuja, mutta eihän täällä ollut luumuhilloa vielä myynnissä (eikä omaakaan ole). Niinpä se suunnitelma jäi toteuttamatta.

Nauskista tiistaihin!

Ei enää niin pieniä vauvoja

Eilen oli taas yksi vuoden kohokohdista, sillä kolmoset täyttivät neljä vuotta! Aivan uskomatonta, miten kohta neljä vuotta sitten luokseni saapui kolmeviikkoisia orpoja palleroisia...

Vaikka varsinainen merkkipäivä olikin jo eilen, niin juhlistimme vuosien kertymistä vasta tänään.

Paketeista paljastui tänä vuonna pieniä ratisevia ja ilmeisesti kissanminttuisia lintuja.

Myös Daniel sai oman paketin, ettei paha mieli yllättäisi! Ja tämä olikin pojan ensimmäinen syntymäpäivälahja, vaikka omat pienet juhlat pidämmekin sitten joulun alla, löytöajankohtana.

Jaksaa se vähän vanhempikin vielä leikkiä!

Linnut aiheuttivat paljon iloista mieltä, potkuttelua ja syljen eritystä!

Kissoillle tarjoiltiin possunsydäntä ja nappuloita, ihmiset saivat muuta kahvin kera!

Juhliminen voi väsyttää tottuneemmankin juhlijan.

Hiphiphurraa ja onnea vielä kerran!

Muistojen arkistoa: Felixin surkea kesä

Kesä 2011 oli Felixille melkein yhtä surkea kuin kevätkin. Oksentelu oli käytännössä katsoen jatkuvaa kotona ollessa, muualla olo oli kohtuullinen. Loppukesästä vyyhti alkoi onneksi selviämään ja siltä istumalta alettiin etsimään uutta kotia, kun selvisi ettei Felix voi asua entisessä kodissa.

 Allergiatesteissä selvisi silloin yhteensä 31 eri allergiaa, joista home oli selkeästi se pahin.

Sitten oltiin evakossa mummolassa, kunnes päästiin muuttamaan uuteen kotiin.

Kuinka moni voikaan sanoa, että on ostanut asunnon "ihan vain kissan takia"?

 Jostain kumman syystä kameran muistikortilta ladatut kuvat hyppäävät heinäkuusta 2011 huhtikuuhun 2012, enkä ole vielä onnistunut löytämään niitä ladatuista kuvista.

Yritän jollain toisella kertaa, mihinköhän (ja miksiköhän) kuvat ovat oikein hypänneet erilleen muista?

Leppoisaa sunnuntai-iltaa! 

Muistojen arkistoa: Kevät 2011

Keväällä 2011 Ester kävi leikkattavana ja Felix sairasteli jatkuvasti kotona ollessaan. Pääsiäinen menikin pojalla klinikkahoidossa, kun ei vielä tiedetty mikä ihme pojalla oikein on.

Ester lepäili leikkauksen jälkeen hetken mummolassa ja pojat kotona, ihan kaikkien mielenrauhan vuoksi.

Pieni hammasharjavaras.

Pienet reisijät.

Kevään kuluessa Felix kävi aina vain sairaammaksi ja tilanne oli melko toivoton.

Lääkäri- ja mummolareissujen aikana poika voi melko hyvin, mutta kotona ei ehditty olla juuri päivääkään, etteikö oksentelu ja muu sairastelu alkanut.

Näissä tunnelmissa sujui siis kissalasten ensimmäinen kevät, kunnes koitti varsinainen muutoksien kesä.

Kauniita unia kaikille ja mukavaa naistenpäivän iltaa kaikille naisille!