Nuutinpäivä, siivouspäivä

Niin se Nuutin päivä saapui tälläkin kertaa ja minun lienee aika käydä joulukoristeiden kimppuun. Kuusi on edelleen täydessä jouluasussaan, mutta nyt on aika laittaa koristeet takaisin laatikoihin odottelemaan taas uutta joulua. Samalla lienee parasta siivota koko huusholli kunnolla...

Muutama joulu sitten sain joululahjaksi tällaiset mainiot siivoushanskat, eikös olekin hienot? Meidän allergikko-Felixin takia on pakko siivota melko usein ja aika tarkkaan. Ennen Felixiäkin sain kyllä leikkimielisen lempinimen Bree Van de Kamp, mistähän johtune... ;)

Kai se on tartuttava "harjanvarteen", ei auta muu!

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Tämä vuosi alkoikin vesisateessa ja jälleen on muutamat jo sataneet lumihippuset sulaneet pois. Vuodenvaihde sujui rauhallisissa merkeissä, joten senkin puolesta voidaan palata vielä hetkeksi viime jouluun, lahjojen muodossa nimittäin.

Tein suurimman osan joululahjoista viime joulunakin itse ja erityisesti yksi asia kaipaa vielä esittelyä, nimittäin äidilleni tekemä jalkarahi. Kyseessä on perinteinen joustinperustainen rahi. Itse runkoa en kyllä olisi enää ehtinyt tekemään, joten suuret kiitokset vain koulukaverilleni sen johdosta! Pintakäsittelin rahin Herdinin petsillä (sävyllä Tiikki) ja OsmoColorin kirkkaalla vahalla (3101).

Teinpä muuten huomion, että tämä on jo seitsemäs vuosiluku tuossa reunapalkissa ja blogikin täyttää tänä vuonna kuusi vuotta. Ohhoh!

Tosi kiva juttu, että olette kulkeneet mukana!!!

Katsaus kuluneeseen jouluun ja vuoteen

Alkuunsa ISO KIITOS teille kaikille onnittelijoille ja tsemppaajille! 

Ette tiedäkään miten iloisiksi minut teitte... ♥

Istun täällä "uuden" kirjoituspöytäni ääressä näin uudenvuodenaattona ja katselen välillä hämärtyvää maisemaa. Hiljalleen leijaileva lumi peittää alleen maiseman ja olo tuntuu rauhalliselta, mutta toisaalta omalla tavallaan myös hyvin haikealta. Taustalla soi Johanna Kurkelan joululevy, josta suosikikseni on noussut ehdottomasti Lyhty. Se kuvaa jotenkin tämänhetkistä sielunmaisemaani todella hyvin; Kissa kippurassa halkolaatikolla, lämpö lohduttava puskee kaminasta...Työt on saatettu loppuun, liekin vierellä valvon. Ihan pian kaikki kohdallaan on... Lyhdyn sytytän kun tulee hämärä, sen nostan koukkuun kuistille. Ehkä valo näkyy kauas pimeään ja johdattaa sut polulle, perille...

Tämä joulu toi paljon elämänmuutoksia tullessaan ja samalla jouduin jättämään jonkinasteiset hyvästit opiskelutovereilleni, vaikka toki pidämme varmasti yhteyttä tulevaisuudessakin. Emme kuitenkään näe enää päivittäin ja se tuntuu hyvin surulliselta. Jään kaipaamaan teitä! ♥

Odottelen tässä ystävääni saapuvaksi meille uuden vuoden viettoon, tiedossa on hyvin rauhallinen aatto. Samoissa tunnelmissa meni myös joulun aika, vaikka olin ehkä turhankin väsynyt. Viime yönäkin nukuin melkein 14 tuntia ja olisin varmaan nukkunut enemmänkin, jolleivat kissat olisi mieluilleet jo kovasti myöhästynyttä aamiaistaan. Tämän postauksen kuvituksena on kuitenkin kuvia menneeltä joululta, joka jää mieleen myös Danielin kautta. Väsymyksestä ja kiireisestä joulunalusajasta huolimatta mieluinen joulu siis, vaikkakin tuntui loppuvan ennen kuin pääsi kunnolla alkamaankaan! Sama tunnelma koskee oikeastaan koko tätä vuotta - minne ihmeeseen aika oikein katosi?

Ylläolevassa kuvassa kuvastuu oikein hyvin lahjojen avaamistunnelmat kissojen kohdalta: Ensimmäinen onki (juuri tuo kuvassa näkyvä) särkyi jo aattona ja olemme onnistuneet särkemään jo kaikki Pukin paketeista paljastuneet onget. Kuviin kolmea on hyvin hankala saada yhtä aikaa, mutta tässä edes yritelmä!

Viime vuoden tavoin tarkoitukseni oli julkaista kokooma tämän vuoden käsitöistä, mutta muutama käsityö on itse asiassa vielä esittelemättä, joten palaan asiaan ensi vuoden puolella.

♥♥♥

Näissä tunnelmissa toivotamme koko sakin voimin

oikein riemukasta uutta vuotta teille jokaiselle 

ja tuokoon tuleva vuosi sen, mitä kaipaatte elämäänne!

♥♥♥

Valmistujaisjuhlat

Näinhän siinä kävi, että valmistuin huonekalujen entisöijäksi 20. joulukuuta! Olen siis nyt virallisesti käsityöläinen ja pieniä juhlia vietettiinkin 21. päivä sukulaisten ja ystävien kesken.

Tulevaisuudessa siintää toivottavasti yrityksen perustaminen. En tiedä millaista on olla yrittäjä, mutta jostainhan se on vain aloitettava. Ainahan yrityksen voi lopulta sulkea jollei toiminta kannata, mutta se ei ole mikään syy olla uskaltamatta yrittää... Tämä ala on pitkälti sellainen, että yhden hengen yrityksen pärjääminen on hyvinkin mahdollista, mutta työntekijöiden palkkaaminen muuttuu jo kannattamattomaksi. Onneksi olenkin jo todennut moneen otteeseen sen, että saan tulosta aikaiseksi parhaiten juuri yksin tehdessä. Tiedä sitten, miltä yksin työskenteleminen tuntuisi pidemmän ajan kuluttua, mutta ei siinäkään auta muu kuin asian kokeileminen.

Valmistujaisten tarjoilu koostui vuohenjuusto-päärynäpiiraista, lohivoileipäkakusta, valkosuklaa-mansikkajuustokakusta, suklaa-kardemummakakusta ja mokkapikkuleivistä.

Leppoisaa sunnuntaita!

Joulusaunassa

Joulusauna on yksi joulun kohokohtia. Olemme saunoneet mummolassa nyt kolmena jouluna peräkkäin ja aina aatonaattona. Josko meillä olisi ensi jouluna jo uusi koti, niin saataisiin joulusauna taas aatolle ja omaan kotiin?

Joskus aiemminkin olen kertonut, että minun joulusaunaani kuuluu tervan tuoksu ja jouluna käytettävän shampoon on ehdottovasti oltava tervashampoota. Saunassa on oltava jotain kylmää juotavaa, tänä vuonna Olvin karpalo-lähdevettä. Kynttilöitä ei sovi unohtaa, eikä päreistä valmistettua saunakoria. Pyyhkeetkin ovat aina samat, joulunpunaiset ja pehmoiset. Pellavaiset laudeliinat kruunaavat koko jutun! Tänä vuonna olin sen verran onnekas, että mummolassa oli vielä lunta joulun aikaan. Meillä sitä ei kotona ollut juurikaan (ainakin nyt kaikki on poissa), mutta tärkeintä olikin päästä saunasta suoraan lumikävelylle. Hankikylpyjä en ole vieläkään uskaltanut kokeilla, mutta kyllä siinä hankikävelyssäkin on oma taikansa.

Millainen on sinun joulusaunasi?

Pienen orpokissan joulu

Uusin lapsukainen vietti vielä joulun hiljaisessa mummolassa, sisäkissana tosin jo. Eipä ole tehnyt tuhojaan tai mieluillut ulos, joten kyllä Danielista vielä sisäkissa tulee! :)

Nyt joulun jälkeen käydään läpi madotukset ja rokotukset, niin päästään sitten yhdistämään laumaa hiljalleen. Toistaisesta erosta huolimatta pienelle pojalle järjestettiin oma joulu, paketteineen kaikkineen. Vähän kulkemistahan tämä joulu oli, kun kävin katsomassa poikaa pari kertaa päivässä, mutta ensi jouluna sitten erilailla.

Aivan ihana kaveri onkin! ♥

Hetkeen en olekaan nähnyt näin sylissä viihtyvää ja puheliasta kissaa...

Rasahdukset vielä vähän pelottavat ja ruoka hotkitaan sellaisella tahdilla, että Daniel pelkää selvästi jäävänsä ilman seuraavaa annosta. Luulenpa kuitenkin, että hiljakseltaan poika oppii ymmärtämään että hän on tullut jäädäkseen eikä joudu enää mierontielle, jolloin eroahdistus (=jää oven taakse, jolloin alkaa kamala huuto) sekä loputon ruokahalu laantuvat. Ruokaa saa vielä mennäkin hyvällä tahdilla, sillä paksun turkin alla on melko laiha poika. Esimerkiksi selkäranka törröttää melko pahasti, sillä aluksi luulin että pojalle on sattunut jokin onnettomuus, jossa selkäranka on vioittunut. Tarkemmalla tutkimuksella selvisi, että kyse on vain niin hoikasta pojasta että selkäranka tuntuu niin vahvasti kädellä koetellessa. Painoa on noin kaksi kiloa, joten sitäkin saa kyllä tulla vähän lisää.

Daniel on muuten viides orponi. Fabu oli ensimmäinen ja tuli aikuisena löytökissana löytöeläinkodista. Ester, Felix ja Magnus tulivat naapurista emottomiksi jääneinä ja nyt Daniel taas aikuisena löytökissana. Löytöeläinkodissakin oltiin enemmän kuin mielissään, kun kissa sai odottaa löytöajan mummolassa ja jäikin sille tielleen :)

Leppoisaa ja rakkaudentäyteistä Tapania!!!

Joulukuun kahdeskymmenesneljäs: Jouluaatto

Oikein lämmintä joulua koko meidän porukalta! Nyt meitä on virallisesti yhteensä viisi. Alustavasti Kulkurin nimi on Daniel, tuttavallisemmin Dante tai Tane, mutta jos nyt ihan hupsusti kävisi ja poika olisikin tyttö, niin sitten meillä olisi Diana Esterin kaverina.

♥ Ihan paras joululahja! ♥

Joulukuun kahdeksastoista ja yhdeksästoista

Näin ne vain päivät hupenevat ja kiire on vain kiristynyt. Viime öinä tekeminen on venynyt uhkaavasti aina yhteen tai kahteen, mutta kohta helpottaa. Huomenna saan tokarin käteeni!

Bloggerin kuvista muuten kysymys - eroavatko ne teillä muilla miten paljon alkuperäisistä? Minun kuvani tulevat nyt aivan vääristyneinä tänne. Tämäkin kuva on paljon tummempi koneellani, eli valoisuus muuttuu kokonaan tänne ladatessani. Kokeilin muokata saman kuvan kolmeen eri muotoon, mutta ne latautuvat tänne täysin samanlaisina. Kummallista... No, tässä pojat kuitenkin katselevat, näkyykö jo tonttuja. Paketteja odotellaan jo innokkaina!

Joulukuun seitsemästoista

Ihan viimeisiä koulupäiviä viedään, mutta jotakin valmistakin olen vielä saanut aikaiseksi. Sorvatuista vasaroista toinen lähtee pukinkonttiin ja toinen itselle, vielä en tosin tiedä mikä menee minnekin. Sorvauskokeiluiden perusteella tekisi mieli hankkia sorvi itsellekin!

Joulukuun kuudestoista

Tontun tuomaa osa kaksi.

Sain jo viime viikolla viimeisen pakettini Salaiselta jouluystävältäni - ja miten hienon ja hyvin osuvan paketin sainkin taas! Kynttilöitä, Arabian Tuike-lusikan, ihania koristeteippinauhoja (ihan varmasti tulee käyttöä!!), lasikoristeita ja kortin. En enää edes muista mitä tarkalleen ottaen kirjoitin itsestäni esittelyyn, mutta hirmuisen hyvin olet kyllä osannut paketit minulle valita! Tiedätkö, minulla on yhdet tuollaiset samanlaiset lasikoristeet jo entuudestaan. Se ei kuitenkaan haittaa, päin vastoin - olet osannut valita jotain sellaista mitä olen itsekin valinnut itselleni ja nyt saan vielä komeamman lasitähtirivistön aikaiseksi kotiin!! :) Lusikka pääsee myös heti jouluna käyttöön, kuten kyllä kaikki muukin tästä paketista. Lämpimät kiitokset kaimalleni ja pahoitteluni tästä varsin huonosta kuvasta, joka ei tee laisinkaan oikeutta lähettämällesi paketille. Tuntuu että olen nykyään kotona vain öisin ja silloinkin "ajelen lähesctulkoon puolivaloilla".

Kiitos!!!

Joulukuun viidestoista

Hurja ajatus, että ollaan jo tässä vaiheessa joulukuuta! Tänään kävin kauneimmissa joululauluissa ja näpertelin melkeinpä viimeisiä tarjottavia pienoisille valmistujaiskekkereille. Eilen sain leivottua karjalanpiirakat ja tehtyä punasipulihillokkeet, joten jouluruokavalmistelutkin ovat varsin hyvällä mallilla. Kulkuri on tyytyväisenä ja puheliaana saunalla, ei mieluillut ulos tänään.

Näin kolmantena adventtina voisin antaa ainakin itselleni kovin mieluisan ja melko ajankohtaisen pelivinkin: meillä on pelattu viime aikoina perinteistä Scrabblea kokonaan omilla säännöillä. Tarkoituksena on pelata muuten normaalisti, mutta muodostaa vain joulusanoja. Välillä muuten melkoisen haastavaa, kokeilkaapa vaikka!

Viimeinen "normaali" viikko pyörähtääkin pian käyntiin... Hassua.

Joulukuun neljästoista

... Ja hätä kädessä!

Tapahtuipa näin joulukuun neljäntenätoista päivänä sellaista, että Kulkuri karkasi saunarakennuksesta omille teilleen. Kissaa jahdattiin monta monituista tuntia eikä se antautunut kiinni. Tokihan Kulkurin olisi voinut antaa olla ihan rauhassa ulkona, mutta entäpä jos se olisi lähtenyt kauaskin karkuun? Jos kissa ei usean kuukauden aikana löydä kotiinsa, niin tuskin se nyt yhtäkkiä kovemmalla pakkasellakaan eksyy kotiinsa (jos sillä sellainen on ollut, muukin kuin jonkun kesämökki). Kulkuri on kuulema nukkunut erään saman paikkakunnan talon ulkoeteisessä kesällä, eli se on ollut kiertolainen jo silloin...

No, saunaa lämmitettiin kissalle siitäkin huolimatta, ettei se enää ollut saunalla. Kulkuri vaelteli pihapiirissä ja maukui mahdottomasti matkan päästä, nosteli tassujaankin merkiksi siitä, että häntä paleltaa. Lopulta illan suussa, kahdeksan maissa, kissa tuli vapaaehtoisesti saunalle lämmön ja ruoan perässä ja saunan ovi saatiin taas pönkkään. Voi miten iloisia koko sakki olikin! Ja Kulkurikin oli tullut oikein syliin saakka, naamaa puskemaan. Minä olin silloin katsomassa Hobittia (josta taasen lisää myöhemmin...), mutta tein Kulkurille päivemmällä lupauksen: jos Kulkuri palaa takaisin, lupaan huolehtia hänestä loppuelämänsä ajan. Niinpä minulla taitaa olla kohta virallisesti neljä kissaa, sillä ei kukaan ole kysellyt Kulkurin perään ja lainmukaiset viisitoista päivääkin tulevat pikkuhiljaa täyteen. Ehkä Kulkuri päätti hyväksyä tarjoukseni ja tuli siksi lopulta vapaaehtoisesti saunalle..?

Loppu hyvin, kaikki hyvin (toistaiseksi)!

Joulukuun kolmastoista

Tonttujen tuomaa osa 1.

Osallistuin tänä syksynä kahteen joululahja-vaihtoon, Joulureen Salaiseen jouluystävään sekä Joulun Taikaa-palstan lahjavaihtoon. Salaisen jouluystävän paketteja olenkin esitellyt jo kaksi ja ennen kolmatta esittelen vielä tämän joulupalstan vaihdosta saamani paketin.

Paketista kuoriutui kaunis puna-valkoinen koriste, makeisvuokia ja suklaata kera kortin. Tänä vuonna tontut ovat olleet erityisen hyvin selvillä siitä, että pidän hurjan paljon tuosta väriyhdistelmästä joulun aikaan!! Ja nuo kuvioinnitkin osuvat ihan nappiin, joten kiitos vain kovasti tontulle :)

Tänään Lucian päivänä on kuulunut vain surkeaakin surkeampia ennustuksia mustasta joulusta... Minä en muista yhtään mustaa joulua, mutta äitini muistaa moisen 70-luvulta, olisikohan vuosi ollut -74 tai -76. Jospa Lucia toisi nyt valoa tänne pohjolan pimeyteen ja antaisi meidän pitää nämä vähäiset lumet piristämässä tätä pimeää talvea!! En pidä yhtään pimeästä ja märästä.

Joulukuun kahdestoista

Tänään oli monen muun puuhan ohella lanttulaatikoiden paistamispäivä! Laatikot meinasivat unohtua melkein uuniin, mutta onneksi eivät sentään palaneet karrelle...

Vointi on jo hippusen parempi ja viisi koulupäivää jäljellä, uskomatonta kuinka vähän!

Joulukuun yhdestoista

 

Tässäpä hieman erilainen joulukalenterivinkki aikuisille, jos sellaista ensi vuodelle satutte miettimään

- olutjoulukalenteri!

Idean sain joulupalstalta ja toteutus tapahtui sitten tällä kertaa näin, eli oluet ovat majailleet kaapissa oikeaa päivää odottaen. Jos järjestän samanlaisen kalenterin joku toinenkin vuosi, täytynee miettiä jokin hieman hienompi jakelumenetelmä. Tämä systeemi tosin on taannut sen, ettei saaja ole päässyt lunttaamaan tulevien päivien luukkuja!

Oluet valitsin kalenteriin niillä kriteereillä, että ne täytyi voida hankkia näiltä korkeuksilta ja niiden täytyi olla sellaisia, ettei saajansa ole niitä välttämättä ihan heti juonut.

Luukuista löytyvät seuraavanlaiset oluet, luukut 1-24:

Rentoreino (Teerenpeli, Suomi)

Tsingtao (Kiina)

Estrella Damm (S.A. Damm, Espanja)

Laitilan Kievarin Kölssi (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Suomi)

Reino (Olvi, Suomi)

Marsalkka vaalea täysmallaslager (Saimaan juomatehdas, Suomi)

Hippaheikki ale (Teerenpeli, Suomi)

Aecht Schlenkerla Eiche (Brauerei Heller-Trum, Saksa)

Amigos (Global Brands, Englanti)

Aura (Hartwall, Suomi)

Ginger Joe (Stone's, Englanti)

Stallhagen Julbok (Stallhagen, Ahvenanmaa)

Laiskajaakko (Teerenpeli, Suomi)

Red Stripe (Desnoes & Geddes, Jamaika)

The Rev. James (Brains, Wales)

Iki beer Yuzu (de Proefbrouwerij, Hollanti)

Onnenpekka Pils (Teerenpeli, Suomi)

Criminally bad elf (Ridgeway Brewing, Englanti)

Budejovický Budvar (Budweiser Budvar,  Tšekki)

Schneeweisse (Erdinger Weissbräu, Saksa)

Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen (Heller, Saksa)

Harald hunajaolut (Stallhagen, Ahvenanmaa)

Lindemans Kriek (Brewery Lindemans, Belgia)

Gouden Carolus Christmas (Het Anker, Belgia)

Mitäs pidätte tällaisesta ideasta?

Joulukuun kymmenes

Rajaton Joulu 2013

Tänään koitti taas yksi parhaimmista joulukuun päivistä, kun pääsin kuuntelemaan lemppari-yhtyettäni, Rajatonta! Tästä on tullut jo ikään kuin jouluperinne ja konsertti oli yhtä huikaiseva kuin aina ennenkin. On vain pakko ihailla taitoa ja lahjoja!

Jos vielä yhden toiveen saa esittää, toivoisin ensi vuonna taas Tonttua...

Mutta ilman sitäkin oli täydellistä - KIITOS! ♥