Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissojen tavarat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissojen tavarat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. syyskuuta 2014

Korillinen kissaa






Eilen jouduin käymään kaupungissa asioilla ja koskapa tuota pitkää matkaa ei tehdä ihan joka päivä eikä viikko, kävin myös muutamassa kaupassa. Kissojen lelut ovat aina pitkin ja poikin lattioita, mikä tietysti pienille kissoille sallitaan, mutta siivouspäiviä helpottaisi jos lelut voisi kasata johonkin imuroinnin ja luuttuamisen ajaksi. Niinpä minä sitten ostin tuollaisen polyrottinkisen korin, jonka saa ihan reilusti pestä vedessä (jos siitä löytyy joskus vaikka karvapallo-oksu).


Pyyhittyäni korin laitoin sen sohvalle aikeenani kerätä siihen olohuoneessa lojuvat lelut. 
Ei kulunut montaa sekuntia kun kori oli jo täynnä.

E-eei, ei mahdu leluja.

Toistaiseksi korissa ei ole siis vielä lelun lelua. Korista käsin mm. katsottiin televisiota.

Eilen oli myös varsinainen juhlapäivä, 100 päivää jouluun-päivä!
Tarkoitukseni oli leipoa ensimmäinen erä joulutorttuja, mutta eihän täällä ollut luumuhilloa vielä myynnissä (eikä omaakaan ole). Niinpä se suunnitelma jäi toteuttamatta.

Nauskista tiistaihin!

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Ei enää niin pieniä vauvoja


Eilen oli taas yksi vuoden kohokohdista, sillä kolmoset täyttivät neljä vuotta! Aivan uskomatonta, miten kohta neljä vuotta sitten luokseni saapui kolmeviikkoisia orpoja palleroisia...



Vaikka varsinainen merkkipäivä olikin jo eilen, niin juhlistimme vuosien kertymistä vasta tänään.



Paketeista paljastui tänä vuonna pieniä ratisevia ja ilmeisesti kissanminttuisia lintuja.



Myös Daniel sai oman paketin, ettei paha mieli yllättäisi! Ja tämä olikin pojan ensimmäinen syntymäpäivälahja, vaikka omat pienet juhlat pidämmekin sitten joulun alla, löytöajankohtana.

Jaksaa se vähän vanhempikin vielä leikkiä!



Linnut aiheuttivat paljon iloista mieltä, potkuttelua ja syljen eritystä!


Kissoillle tarjoiltiin possunsydäntä ja nappuloita, ihmiset saivat muuta kahvin kera!


Juhliminen voi väsyttää tottuneemmankin juhlijan.


Hiphiphurraa ja onnea vielä kerran!

perjantai 7. helmikuuta 2014

Kevätkevennys



Kissamittarilla mitattuna nyt on jo täysi kevät käynnissä, 
vai mitä sanotte tästä Esterin "taidonnäytteestä"?


Tässä myös toisten näytteet:

Felixin karvat

Magnuksen karvat

Danielin karvat.

Yhteensä kissoista lähti n. 3 litraa melko tiiviisti pakattua karvaa. Huomautetaan vielä, että kyseessä on ihan lyhytkarvaiset kotikissat! Minä höppänä vielä säästän kissojen karvat siltä varalta, kun mieleni tekisi kovasti kehruuttaa niistä lankaa!


Eli kyllä nyt taidetaan elää jo täysillä kevättä, vaikka talvi ei tunnu ehtineen kunnolla vielä alkaakaan...
Ja pelkästään tummia vaatteitani katsomalla se taitaa olla jo ihan selvää!

Furminaattori on kyllä kätevä peli, myös ne muut samankaltaiset kapineet.

Mukavaa perjantai-iltaa!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Parempaa, kiitos!


Voin jo paljon paremmin! Kiitos teille kaikille kun olette niin runsain mitoin muistaneet minua kommentein ja viestein. Sain tuollaisen reippauslelunkin, niitä minulla onkin kyllä jo aikamoinen määrä kaikista erikoislääkärikäynneistä kertyneinä. Nyt sain tuommoisen lättänän kissanminttuhiiren ja tykkäsin siitä kovasti! Vielä kun toiset eivät yrittäisi varastaa sitä minulta...

Tuosta kuvasta näkeekin minun vasenta korvaa, että kyllä siellä jo pinkkiäkin näkyy ja veriset rokamat ovat vähentyneet melkoisesti. En tykkää yhtään korvatippojen ottamisesta, mutta jo toisena päivänä tulin reilusti pois sängyn alta ja pyysin rapsutuksia. Eilen uskalsin jo puskea korvankin ruttuun ja kun se ei enää sattunut, niin olen jatkanut puskemista runsain mitoin sen jälkeen! Kahdessa päivässä ehtii tulemaan aivan hirvittävä halipula, sitä mieltä minä olen. Kovia ääniä en kuitenkaan kestä vieläkään ja pysyttelen hiljaisessa huoneessa, mutta sinne otan kuitenkin jo mielelläni seuraa.

Torstaina sähisin vielä kovasti siskolle ja veljelle, että minun luokse ei saa tulla. Perjantaina annoin siskon tulla kuitenkin jo noin lähelle eikä riidelty yhtään (muuta kuin ehkä tuosta hiirestä!). Eilen olin pitkän päivän yksin sisarusten kanssa ja voin siitäkin huolimatta hyvin! Juoksen vieläkin korvatropin jälkeen sängyn alle piiloon, mutta en enää pysy siellä kuin ihan vähän aikaa. Sitten tulen pyytämään taas rapsutuksia. Lääkitystä on jäljellä vielä kymmenen päivää, niin minulle on sanottu. En ole kyllä yhtään varma, suostunko ottamaan sitä tököttiä niin pitkään... Mutta jos saan ihan hirmuisen paljon rapsutuksia ja herkkuja ja vaikka jotain lahjojakin, niin pakkohan se on!

Kehräävin terveisin

Felix

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kolme kertaa kolme


Tänään on juhlistettu kolmosten kolmivuotista taivalta!

Kolme vuotta sitten pennut olivat jo vetäneet ensimmäiset henkäyksensä. 
Niistä kolmesta pienestä koltiaisesta tuli lopulta Ester, Felix ja Magnus.




Kissat saivat jälleen kerran mieluisia lahjoja. Älypeli näyttää kiinnostavan kovasti ja sulamista odotteleva hirvipaisti aiheuttaa suorastaan kuolausta! Korttejakin saimme useampia ja miten hienoja kortteja saimmekaan. Nuo vieraiden itsensä tekemät kortit ovat ihan ylivetoja ja ne pääsevät ehdottomasti arkistoon - kunhan ne ensin malttaa laittaa pois näkyviltä! :)


Vieraita kävi siis aimo joukko päivän mittaan ja tottahan pöytäkin piti laittaa juhlien kunniaksi koreaksi:


Lohivoileipäkakkua, pepperonikakkua, kuppikakkuja, Daim-juustokakkua ja tryffelikeksejä.




Lämpimät kiitokset vieraille, päivä oli äärimmäisen mukava!

 

maanantai 27. toukokuuta 2013

Pikku pormestari


Meillä riittää pieniä huonekaluja vaikka jaettavaksi. On sänkyä ja jos vaikka mitä. Tämä tuoli on pieni pormestari, jonka olen aikoinani ostanut Fabulle. Vaikka Fabukin piti tuolista, on sen käyttöäste kuitenkin noussut huomattavasti entisestä. Tässä Magnus esittelee pormestarissa otettuja torkkuja.

Monta kertaa kuulee sanottavan, etteivät kissat pahemmin välitä erityisesti niille hankituista makuupaikoista. Meillä tämä väite on kuitenkin kumottu monta monituista kertaa!

torstai 31. tammikuuta 2013

Ki-Ki-Kickeroo











Magnuksen lempilelu on kickeroo. Nimenomaan tuo tavallinen, pienet ja ratisevat eivät ole saavuttaneet niin suurta suosiota. Tavanomaisen potkuttelun ja painin lisäksi sitä on mukava jahdata. Kaiken puremisen ja riehumisen jäljiltä on suoranainen ihme, että yksikään meidän huushollin kickeroista ei ole mennyt pieniä (korjattuja) reikiä lukuun ottamatta rikki.

Leikkisää tammikuun loppua!

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

"Tankotanssia"

Kuten jo aikaisemmin kerroinkin, Joulupukki toi kissoille raapimistolpan. Sen jälkeen meillä onkin ahkerasti harrastettu kaikenmoista tankotanssia:





Ahkeran tanssin jälkeen täytyy levähtää...