Mökkivisiitti

Tänään piipahdimme mökillä. Vielä näyttää lunta ja jäätä riittävän ja kesä antaa vielä odottaa itseään.

Päivän teema oli huonekalujen rymsteeraus. Kotoa lähti yksi nojatuoli, yksi pikkutuoli ja yksi lipasto. Tuolit lähtivät mökille ja lipasto äidilleni. Nyt makuuhuone on täynnä irrallaan seilailevaa tavaraa, sillä tyhjensin lipaston lisäksi myös suuren kampauspöytäni eikä tavaroille ole nyt mitään paikkaa. Kampauspöytäkin saa luvan lähteä suuntaan tai toiseen lähiaikoina. Mökiltä lähti sitten mukaan vastaavasti yksi nojatuoli ja sohva sekä pieni pihakalusto ja muuta pientä tavaraa. Nämä kaikki erinäisiin sijoituspaikkoihin, ei onneksi meille. Kaikki vaiva sen takia, että koti alkaa muutoin täyttyä liikaa antiikin kotiutuessa meille!

Mökillä paistelimme makkaraa ja iltasella laitoimme vielä täytettyjä pitaleipiä. Aika hyvä päivä muutoin, ellei korvani olisi niin kipeä. Saapa nähdä, tulenko nyt kipeäksi vai selviäisinkö tästäkin vielä!

 

Yrtti-haaste

Otsikon nimestä huolimatta kyse ei ole mistään kiertävästä haasteesta, vaan pohdiskelen tässä sitä, miten saisin itselleni pienen yrttitarhan kissoista huolimatta parvekkeelle.

Kissojen luottotiedot ovat olleet ja menneet mitä tulee mihinkään elävään ja vihreään... Mutta tahtoisin silti kasvattaa edes muutamaa yrttiä kotona. Haaveissani siintävät vähintäänkin basilika, herneenversot ja korianteri.

Menen tänään mökille ja ajattelin etsiä aitasta vanhan hyllyn. Voisin hieman muokata sitä nyt loman aikana ja kokeilla olisiko siitä yrttihyllyksi. Ehkä pieni rima ja uutta väriä pintaan, hmm... Muutoin olemme vapun ajan kissojen kanssa varmaankin lähinnä mummolassa. Kotonakin kyllä riittäisi puuhaa ja jotain teenkin, makuuhuone on vähintäänkin kaaoksen vallassa kun huonekalut vaihtuvat.

Ajattelin hyllyä tuonne katonrajaan, olisiko hupsu idea? Jos täyttäisin hyllyn aivan täyteen ja laittaisin sen alunperinkin ihan lähelle kattoa, niin ehkä kissat eivät pääsisi sinne mitenkään (tai sitten seurauksena on iso kasa sirpaleita ja multaa ja kolme säikähtänyttä kissaa). Samalla saisin paikan johon saisin sidottua lasituksen avausnarun. Sekin on hieman riskialtis viritelmä se, varokeinoja mietitäänkin oikein urakalla.

Eihän tuo varmaankaan ole paras paikka kasveille, mutta jos välttäisi kuitenkin?

Muutenkin olen miettinyt hieman parvekkeen laittoa. Kunhan kissatkin taas kotiutuvat kunnolla, niin tavaraa täytyy karsia. Kukkia en voi laittaa, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen. Olen kuitenkin ajatellut parvekkeen lattian laudoittamista, sillä maalaamaton betoni on aika kylmä sekä jalkapohjiin että ihan värinäkin. Seinät olen myös ajatellut maalata uudestaan valkoisella. Mutta niiden aika lienee sitten joskus tulevaisuudessa.

Mukavaa lauantaita!

Lisää ensiavusta

Niin, mikäs se komeileekaan kuvassa?!

No, ei voi mitään - "onneksi" tämä kissojen hieno ensiapulaukku on mallia mini... Miksi kissat eivät muka tarvitsisi normaalikokoista ensiapupakkausta?

Kyselitte edellisen kirjoituksen kommenteissa mitä ensiapupakkaus sisältää, joten tässä on molempien pakkausten sisällysluettelo:

Lemmikin ensiapulaukku (punainen):

Ensiapuside, pieni 1 kpl
Punkkipihdit 1 kpl
Lämpöpeite 1 kpl
Haavapyyhkeet 4 kpl
Silmähuuhde 1 kpl
Kertakäyttökäsineet 1 kpl
Pinsetit 1 kpl


Kissan mini ensiapupakkaus (sininen):

Sideharsorulla 1 kpl
Haavapyyhkeet 2 kpl
Kertakäyttökäsineet 1 kpl
Pinsetit 1 kpl

Punkkipihtejä ja pinsettejä meillä on vaikka muille jakaa, mutta erityisesti tuo lämpöpeite, pikkuinen silmähuuhde ja erilaiset sidetarpeet ovat hyvä hankinta.

On meillä ensiaputavaraa tietenkin muutakin. Kotona kissojen tavaroille on oma laatikkonsa, jossa tärkeimpänä varmaankin loishäätöön tarkoitetut lääkkeet, silmähuuhde, lääkehiili, Attapectin, maitohappobakteerivalmisteet ja hoitoravintolisät. Hoitoravintolisiä meillä on tällä hetkellä NutriPlus ja Canikur, mutta kumpikaan niistä ei sovi Felixille. Normaalisti meillä onkin ollut CarnivoreCarea Felixiä varten, mutta siinä on suhteellisen lyhyt säilyvyysaika joten sitä meillä ei ole ollut hetkeen varalla. Pieni pussukka on suhteellisen kallista, hiukan päälle 20 euroa, mutta on se aika hyvää tavaraakin. Tarvikelaatikossa on myös iso kasa ruiskuja, lähinnä Felixiä varten.

Yksi hyvä lisä hoitotarvikkeiden rinnalle on viime vuonna hankkimani Sari Haikan Kissan uusi kotilääkäri (Gummerus):

Minulla on myös Haikan aikaisemmin julkaisema Kissan kotilääkäri-teos, mutta se on pieni vihkonen verrattuna tähän opukseen. Olin hyvin tyytyväinen kun tämä kirja julkaistiin, sillä ensimmäistä kertaa kissojen terveystietoa on saatavana suomalaisesta lähteestä. En tietenkään tarkoita sitä, että ulkomaiset julkaisut olisivat huonoja tai puutteellisia, mutta muutama asia näyttää silti olevan toisin. Moni ulkomainen kirja myös keskittyy lähinnä ensiapu-tapauksiin, mutta tässä teoksessa käsitellään kaikkia terveysasioita laajasti.

Suosittelen!

Kevättä ja ensiapua

Tänään tuntuu keväältä, sillä söin lounaan ensimmäisen kerran parvekkeella (mitä olinkin ehtinyt odottaa jo jonkin aikaa). Keli ei kuitenkaan ole nyt aurinkoinen tai erityisen kaunis, vaan päivä on hyvinkin sateinen ja harmaa. Yhtäkaikki, parvekkeella syöminen on minusta jotenkin sellaista arjen luksusta. Semmoinen juttu joka näinkin arkipäiväisenä asiana piristää silti mieltä kummasti!

Lunta riittää vielä melkoisesti.

Mummolan pakkasvaurioista kärsinyt narsissi.

Kävin päivällä hoitamassa useita asioita samaan syssyyn ja vihdoin ja viimein sain aikaiseksi hankkia myös kissoille oman ensiapupakkauksen. Tähän saakka olen nähnyt vain koirille tarkoitettuja ensiapulaukkuja, mutta vaikka ne kuinka hyvin kissoillekin olisivat sopineet, olen kuitenkin etsinyt erityisesti kissojen laukkua. Sellaista ei kuitenkaan ole tullut vastaan, joten nyt päädyin ostamaan vain yleisesti lemmikeille tarkoitetun laukun - vaikkakin siinä on siitäkin huolimatta vain koiran kuva...

Loppuun pieni fanikuva Felixistä.

Mukavaa torstaita!

Se on täällä taas!

Mouse in the house!

Vuosi takaperin kansalaiset purivat talon johdon poikki. Talo toimii niin pienellä jännitteellä, ettei siitä aiheudu mitään vaaraa kissoille tai sen puoleen ihmisillekään. Nyt johto on uuden eristesukan sisässä ja pelit voivat jatkua entiseen malliin.


Alunperin talo kuului Fabulle, mutta Fabua talo ei jaksanut kiinnostaa. Se oli auttamattomasti liian hidas.


Vaan nämä pikkuiset (*kröhköh* aina mamman ajatuksissa vauvelit) oppivat pelaamaan talolla ja pienestä pitäen. Kolmikolle tässä talossa on vauhtia ihan riittämiin.


Talossa on ajastin, jolla sen saa kulkemaan vaikka minuutin välein. Minä en ole lukuisista yrityksistä huolimatta keksinyt sitä, miten talon saisi pyörimään jatkuvalla syötöllä tunti toisensa perään... Kissat ovat!



Mäiskis, räiskis ja kukkuu!

UFO?

Unidentified

Flying

Object?


Viikonlopun lennot ovat laskeutuneet.

Piparkakkutalo

Blogi tuntuu liikkuvan nyt hyvin edellä aikaansa. Ensin puhuin ruskasta keskellä kauneinta kevättalvea ja nyt puhutaankin sitten jo jouluisista jutuista!

Tätä mökkiä olen virkannut jo tammikuusta lähtien. Silloin virkkasin kaikki tarvittavat kuusi palasta, täytin ja virkkasin mökin kasaan. Koristelu oli kuitenkin jäänyt syystä tai toisesta tekemättä, mutta nyt sain senkin aikaiseksi.


Ajattelin vielä höyryttää nuo lumet / jääpuikot hieman suoremmiksi, nyt ne törröttävät pystyssä mikä minnekin päin.


Mökki menee joululahjaksi eräälle pienelle neidille, mutta hän ei kuulu blogini lukijakuntaan. Tästä syystä uskallan esitellä mökin jo nyt!

Ohje Pirkan nettisivuilta.
Lanka Novitan 7 veljestä.