On korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten!

Kaikkien kolmen pennun tarina alkoi kunnolla 28.06.2010. Kolme viikkoa ja kolme päivää myöhemmin Porkkana-emo oli kadonnut, eikä enää palannut. Paikallislehdessäkin varoiteltiin erityisen rohkeasta ilveksestä seudulla, joten tästä kyseisestä "isommasta kissasta" on varmaankin ollut kyse tässäkin tapauksessa. Pentujen kotipaikka ei aikonut alunperinkään pitää pentuja itsellään, ainakaan kaikkia, joten lapsille piti löytää uusi koti mitä pikimmiten. Olin ajatellut ottaa kaksi kissaa, joten miksei sitten tällaisia äidittömiä orpoja? Ensimmäisenä saapui Magnus, "ukkinsa" kyydillä, myöhemmin kävin hakemassa Felixin. Esterin omistajat aikoivat pitää itsellään, kun minä en kerran kolmea pentua ottanut.


Magnus oli heti reipas ja omaksui isonveljen roolinsa mutkattomasti. Felix sensijaan oli ollut ravinnotta kolme päivää, joten edessä oli muutaman päivän erikoisjakso, jolloin syötin Felixiä ruiskulla kahden tunnin välein. Raukka kun ei osannut itse heti juoda kupista... Ja toisaalta oli hyväkin, näin ei tullut vatsavaivojakaan.

Sitten tulivat yllättäen kauhistuttavan rajut allergiaoireeni. Mitä!? Allergiaoireet, mistä ihmeestä? Minullahan oli ollut kissa lukuunottamatta viimeistä kuukautta, enhän minä nyt voinut allerginen olla. Lääkäri kuitenkin antoi erilaisia lääkkeitä ja pojat asuivat evakossa äitini luona, mummolassa, ja minä kotona. Onneksi lääkkeet kuitenkin purivat, ja pääsin muuttamaan itsekin lasten luo. Tein jo tuolloin päätöksen, etten siirrä lapsia enää kotiin, välttääkseni liikaa pentuajan stressiä. Orvoiksi jäämisessä ja kahdessa muutossa oli jo varmasti tarpeeksi, en halunnut riskeerata mahdollisten sairausten puhkeamisen kanssa (ja minä kun pelkään niin kovasti kaikkia kissojen virussairauksia). Tällä tavoin aika meni vallan rattoisasti, lasten leikkejä ihastellessa!

Vaan sitten aloin ajattelemaan poikien siskoa; mitenköhän se pärjäisi tyhjässä ja kylmässä navetassa talven? Omistaja olisi muutoin tietenkin ottanut pennun ihan kunnolla itselleen, mutta tietenkin hänkin oli vakavasti allerginen kissoille. Kukaan muukaan ei ollut pennusta kiinnostunut, jolloin sen kohtalo näytti hieman synkältä. Ruokaahan se olisi saanut, mutta entä sosiaalistuminen, turva ja lämpö? Päivän asiaa surkuteltuani tulin siihen tulokseen, että jos kaksi, niin miksei myös kolme. Ester muutti samana iltana veljien tykö :)


Pari ensimmäistä päivää oli lähinnä sellaista "posakehtelua" ja kyyräilyä, mutta sitten viimeistään vierastaminen loppui ja kolmipäinen lauma alkoi touhuta yhtä köyttä vetäen. Minun allergiaoireeni kuitenkin palasivat Esterin saapumisen myötä, jolloin jouduin muuttamaan jälleen kerran yksinäni kotiin, ja lapset jäivät mummolaan. Onnekseni kyse oli kuitenkin varmasti siitä, että Esterin turkki oli niin täynnä pehkun ja navetan pölyä että sain oireita niistä. Oleskelin noin viikon kotosalla ja palasin takaisin, oireet olivat yhden päivän päällä. Sen jälkeen ollaan touhuttu melko normaalisti yhdessä, ja samassa huoneessakin ollaan jo jokunen yö nukuttu! Omaan kotiimme muutamme viimeistään lokakuun alussa.



Jokainen vauva on oma luonteensa, tietenkin. Tällaisia huomioita olen Kilmuista toistaiseksi tehnyt;

Magnus (alias Magnus-makkara, Magnusti, Elohopea, Pitempi pätkä, Linja-auto, Diesel-kone, Puheenjohtaja)

Magnus on tomera isoveli, rakenteeltaan ja kooltaan kaikkein isoin. Iso, mutta hyvin jäntevä, pitkät sääret. Toimii edelläkävijänä lähes kaikessa, kokonsa puolesta on päässyt esimerkiksi kiipeilemään ensimmäisenä uusiin paikkoihin. Alkoi myös ensimmäisenä hahmottaa tilaa, viime päivinä on ymmärtänyt vihdoinkin sen, minne lelu menee, jos se lentää pään yli!

Felix (alias Eeniski, Feelix-veli, Ketsuppi, Pallosalama, Balettitanssija, Merkki-mies, Henkilöauto, Bensa-kone, Varapuheenjohtaja )

Felix on kaikkein siroin, kuin balettitanssija. Rakenne on hyvin solakka ja sopusuhtainen, jää varmasti pienimmäksi näistä kolmesta. Taitaa olla vähän lellikin asemassa, kaikki muistavat alkutaipaleen vaikeuden. Suuret, pyöreät silmät herättävät viimeistään erityisen voimakkaan hoitovietin! On päässyt yleensä viimeisenä uusin paikkoihin, ei ole joko jaksanut hypätä, tai sitten ei ole vain kehdannut... Sisaruksensakin suhtautuvat Felixiin huolehtivasti, sekä Magnus että Ester harrastavat esimerkiksi pikkuveljen pesemistä. Felixin tarvitsee vain olla paikoillaan ja puhdasta tulee!

Ester (alias Pikku-tyttö, Ester-emäntä, Ester-eskimopuikko, Neiti, Pulloharja, Mopoauto, Sihteeri)

Ester on vieläkin ehkä hieman varautunut, yksinäinen alkutaival näyttää vielä hieman merkkejään. Ester on esimerkiksi kova tyttö puremaan varpaita yöllä, veljensä eivät tätä harrasta. Leikeissä on myös sellaista otetta, että tämä pikku-emäntä pitää kyllä jöötä! Tulee myös kaikkein hitaimmin kutsuttaessa, vaikka olisi sitten kyse ruokakipostakin. Rakenteeltaan tyttö on lyhyt ja roteva, sellaista emäntä-ainesta siis. Pikkuinen kaulin vain puuttuu tassusta!

Jos muuten ihmettelette auto-viittauksia lempinimissä, niin lasten "ukki" on linja-autonkuljettaja.
Ja Esterin lempinimi "Pulloharja" tulee siitä, että Esterin häntä pörhistyy hyvin usein, varsinkin leikin tiimellyksessä, ja se näyttää niin kovasti pulloharjalta :)

Loppuun vielä painotilanne;
ensimmäinen mitattu paino - viimeisin mitattu paino

Magnus:
1135 g. - 1680 g.

Felix:
910 g. - 1450 g.

Ester:
1135 g. - 1390 g.

Nyt olemme lasten kanssa talonvahteina tässä mummolassa, vanhassa talossa.
Pidetäänpä peukkuja, ettei mielikuvitus ala toimia liian vilkkaasti!