Varsinkin Felixillä oli paljon asiaa matkalla.
Vein pojat klinikalle kymmenen maissa ja sain ohjeistuksena palata takaisin kahden maissa.
Siellähän ne äidin pienet miehet olivat jo hyvissä voimissa, molemmat nakottivat tapittaa äitiä kuljetuskopan oven läpi; Missä ollaan, vieras paikka, joko mennään kotiin? Ihmeellistä miten pienestä operaatiosta tosiaan on kyse, ja nukutuksestakin herätään noin nopsasti.
Menimmekin kodin sijaan suoraan mummolaan Esteriä katsomaan. Myötätunnosta Esterkin päätti että hänellä on ihan yhtä kamalan kova nälkä kuin yön paastonneilla veljilläkin.
Sitten Ester hoksasi viimeinkin että hei - minullehan tuli LEIKKISEURAA!!
Ester on aika rajuotteinen kaksikiloinen tyttö kun sille päälle sattuu. Felix on alistuvaisempi ja Ester päätti että veljen selkään voi hyvin hypätä ja ihan vähän maistaakin sieltä selästä.
Aika äkkiä meidän piti Felixin kanssa lähteä kotiin kun näki että pieneen poikaan sattuu niin rajut leikit. Kotona Felixiä sitten ramaisikin kun sai olla rauhassa.
Sillä välin Magnus onnistui myös rauhoittamaan Esterin torkuille;
Nyt kaikki lapset ovat mummolassa jotta äiti saa vähän parannella itseään ja toivottavasti tehtyä muutaman kotiprojektin loppuun myös!
2 kommenttia:
Moikka,voi miten on mukavaa kuulla,että kaikki meni hyvin ja näyttää olevan kaverukset tyytyväisiä,kun leikki maittaa:D.Mukavaa pyhäinpäivää♥
Mukavaa pyhäinpäivää sinnekin! :)
Lähetä kommentti