Olin vähän yllättynyt leikkaustavasta, sillä Ester leikattiin kyljen kautta. En ollut koskaan edes kuullutkaan, että sitäkin kautta voidaan operoida! Nyt sitten saan tosin seurata, mitä hyötyjä tai haittoja tällaisella leikkaustavalla on. Haava ainakin on erittäin simppeli puhdistaa, on siisti, ei turvota tai punerra, eikä tihkuttanutkaan yhtään. Kenties leikkauspaikka vaikutti myös tikkien valintaan, Esterillä nimittäin on metallitikit, jotka täytyy poistattaa 10-12 vuorokauden kuluttua. Kylki käsittääkseni venyy enemmän (ja näin minulle on kerrottukin), niin ehkäpä ne kestävämmät tikit on sitten tarpeen tuossa.
Esterin mielestä kannattaa olla reipas tyttö, vaikka sattuisikin... Silloin voi nimittäin tienata uuden, kivan lelun!
Meillä on perinteisesti kutsuttu kaikkia jäniksiä Erkeiksi.
Joten tämäkin pupujussi on näin ollen tyttö-Erkki!
Joten tämäkin pupujussi on näin ollen tyttö-Erkki!
Klinikalla oltiin sitä mieltä, että vain harva kissa kiinnostuu tikeistään, joten emme saaneet kauluria... Voi oikeastaan arvata, miten sitten kävi! Ester alkoi kiinnostumaan aika kovastikin haavasta, ja näin ollen piti valvoa koko yö tytön unta. Eilen aamulla sitten metsästimme kauluria vähän lähempää, ja emmekös saaneetkin aika söpön ja tyttömäisen yksilön? ;)
Kaulurin saamisen jälkeen Esterin vahtiminen helpottui oleellisesti, ja minäkin palasin kotiin pienten veljien luo. Nyt tyttö odottelee kiltisti mummolassa, jotta pääsisi taas leikkimään veljien kanssa!
6 kommenttia:
Hienoa että kaikki meni hyvin!
Meillä vietiin Pikku-Pekka-kissa leikattavaksi, oli tosin silloin vielä nimeltään luolatyttö Una. Veimme sen siis tyttönä leikattavaksi, poikana saimme sen kotiin takaisin. Jouduttiin kuitenkin vatsan puolelta avaamaan, koska siltä löytyi piilokivekset!
Tötteröä ei silloin päähän saatu, mutta tein sille värikkäästä raitasukasta sukkapuvun. Näytti kyllä siinä aika hassulta, mutta hyvin toimi sekin :)
Hienoa Ester! Ja onpa nätti kauluri! :-) Pikaista paranemista!
Ohhoh! Minkä ikäinen Pikku-Pekka oli tuolloin? :D Minäkin mietin sukkapukua, mutta pelkäsin sen repivän noita metallitikkejä. Huh ajatustakin...
Kiitos Saila kauluri-kehuista! Tuo olikin lopulta neljäs ostamani kauluri, muut eivät sitten käyneet kunnolla. Ilmeisesti tuo on kai vauvakauluri oikeastaan, mutta noh, niinhän se Ester onkin äitin pieni vauva vielä.. Varmaankin ikuisesti ;)
Nyt vasta huomasin katsoa nämä kuvat ja suuri ihmetys tuo haava, miten hurjan näköinen se on! Se on kyllä ihan keskellä kylkeä.
Jääköhän tuohon jonkinnäköistä arpea tai valkoista karvaa? Meidän koiralle ei mahaan ainakaan jäänyt mitään, mutta kiinnostaisi tietää noin näyttelykissan kannalta, kun sen naaras Britin joskus aijon hommata.
Ei se nyt ihan niin pelottava sitten ollut, kun tuo kuivanut veri siitä saatiin pois :D Mutta tosiaan, näyttelykissan kanssa varmasti eri juttu, en itse edes ajatellut sitä, jääkö tuosta jokin suurempi jälki vai ei... Mutta lupaan raportoida asiasta!
Kysyin muuten tältä meidän naapurin eläinlääkäriltä tuosta kyljestä leikkaamisesta.
Kyljestä leikkaaminen on kissoilla vanhojen eläinlääkärien tapa. Nykyään ell kolussa opetetaan se mahasta leikkaaminen, sillä se kyljestä leikkaaminen parantuu hitaammin, kun joudutaan lihaksia aukomaan.
Joskus koirillakin ollaan tehty kyljestä ja vielä jotkut vanhat eläinlääkärit sitä tekevät, mutta nykyinen suositus on mahan kautta.
Naapuri kuitenkin sanoi, että ei sillä ole sen suurempaa väliä, kunhan munasarjat saadaan vege. ;)
Lähetä kommentti