tiistai 15. helmikuuta 2011

Yöllisiä serenaadeja

Iso poika on tainnut autuaasti unohtaa sen, että hän on jo iso kastraatti-kolli...
Meillä on nimittäin yö-laulaja!


Öiseen aikaan sylivauvasta kuoriutuu pian isommillekin lavoille soveltuva tähti.


Kuuuuuurrrrrrrrrrrr
mmmmmjaaaaaaaauuuuuuuuuu
kuuuuuuuurrrrrrrrrr!

Staran esitys käynnistyy joka ilta puolilta öin, paikkana keittiön tiskipöydän kulmaus.

Staran täytyy olla puhdas yleisöään varten...

Vaikka sitten joskus meinaisi vähän ujostuttaakin!


Nyt pitäisi sitten opettaa pojalle se, että äiti ei tule rapsuttelemaan öiseen aikaan, ei vaikka kuinka kauniisti laulettaisiin äidille!



6 kommenttia:

Katjusha kirjoitti...

Oi että kun kiva kuvasarja ja tarina :)

Elina kirjoitti...

Magnuksella on selvästi esiintyjän vikaa! Hurmurin poseeraukset välittyvät myös tänne saakka. Ihana poitsu :)

Elina kirjoitti...

Katjusha, kivaa ainakin näin päiväsaikaan, mutta öisin pitää venyttää pinnaa... Varsinkin jos konsertti kestää kauan! :)

Kiitos Elina, äiti on samaa mieltä ;)

ella kirjoitti...

Onnea yritykseen saada konsertointi loppumaan! ;D Meillä ei sentään yöllä huudella, mutta toisinaan saamme kuulla klassikkoteoksen "Serenadi Parvekkeelle". Se on kaihoisa lauluesitys kissasta, jonka käpälä ei yltänyt harakkaan :D

Anonyymi kirjoitti...

Voi toista! x)

Hän tykkää "miellyttää äitiä". :)

Elina kirjoitti...

Ella, se serenaadi kuulostaa mielenkiintoiselta! :D

Magnus tosiaan tahtoo miellyttää... Ja valtavasti huomiota itselleen :D