Magnus-poikahan se siinä pötkötti vieressäni tyynyllä, lettini suussaan. Sinne katosi pätkä hiuksistani, pienen pojan mahaan. Tämä oli jo toinen kerta, kun näin tapahtui! Kohta minulla ei varmaan ole hiuksia jäljellä enää lainkaan!! Kaipa minun täytyy alkaa nukkumaan hiukset nutturalla...
Magnuksen puolustukseksi on todettava, ettei minulla ole nyt laisinkaan kuivia latvoja. Eikä kaksihaaraisia. Oli onni onnettomuudessa, etteivät hampaat käyneet lähempänä päänahkaa...
"Mihin sä kampaajaa tarviit? Sullahan on mut!"
Hassu poika.
Hassu poika.
4 kommenttia:
Hassu poika! Se oli varmaan jokin rakkaudenosoitus...
Tarkkasilmäinen parturi! :)
Meidän Juuso touhuilee samaa. Mun hiuksia on kiva rouskuttaa :)
Oho, hiustenleikkaajakissa! Olen kyllä aiemmin kuullut yhdestä kissasta, joka kynsillään lempeästi "kampasi" isäntänsä hiukset tämän nukkuessa.
Lähetä kommentti