Joulun aikaan levittelen luonnollisesti koristeita ympäri huushollia ja voisin hieman esitellä koristeita teillekin kuvien muodossa. Joitakin asioita on sinnikkäästi kokeiltava, vaikka tietäisikin etteivät ne toimi (kissa-)kodissa. Kuten tuo koristekello, joka päätyi hetkiseksi sängyn päätyyn. Yksi yö se oli tullut varisten alas ja kultahilettä löytyi joka paikasta. Nyt mietin, laittaisinko kellot jonnekin muualle vai siirränkö ne takaisin koristelaatikkoon...
Lapsuudenkodistani lähtöisin oleva tonttu päätyi tänä vuonna seisoskelemaan yöpöydän virkaa toimittavan kaapin päälle. Kovin paljoa minulla ei tonttufiguureja ole, mutta tähän olen syystä tai toisesta mieltynyt. Patsas on mukavan vanhanaikainen ja yksinkertainen, ehkä siksi.
Makuuhuoneen lamppu on oiva paikka joulupalloille, sillä siihen eivät kissat (ainakaan toistaiseksi) pääse käsiksi. Tänä vuonna siihen pääsivät samat lumihiutale-pallot kuin kahtena edellisenäkin vuonna.
Jouluvaloja ei makuuhuoneessa ole muita kuin valokartio, mutta sitäkään en valvomatta uskalla polttaa. Makuuhuoneessa ei kuitenkaan vietetä aikaa muuten kuin nukkuen, joten sinänsä valot eivät ole siellä niin tarpeellisiakaan. Viime vuonna ripustin valosarjan peilin ympärille, mutta sen polttamisesta ei sitten tullut oikeastaan yhtään mitään. Kumma juttu!
5 kommenttia:
Se on just niin tätä kissaperheessä! x)Oi voi! Meillä kissat ovat saaneet purkaa energiaa ulkona ja ovat MELKO hyvin antaneet sitten koristeiden olla.. Mutta nyt kun on tämä sisäkissa Bilbo-neiti, niin hän kyllä saa tuhoa aikaan koko muunkin lauman edestä. -.-'
Vanhoissa joulukoristeissa on oma viehätyksensä. Muistoja, muistoja!
Sielläkin jo virittäydytään! :)
Äänestän, että laitat kellot johonkin toiseen paikkaan esille.
Superkaunis joulupallo!
Niin se joulu hiipii paikalle.
Lähetä kommentti