Lucy toivoi jo syksyllä ohjetta tekemiini yksinkertaisiin isoäidinneliö-peittoihin. Syksy ja alkutalvi on hurahtanut äkkiä ohitse, mutta tässä se viimein olisi!
Animaatio sisältää kuvallisen ohjeen yhteen suureen isoäidinneliöön:
1. Tee aloitussilmukka ja virkkaa seitsemän (7) ketjusilmukkaa.
3. Yhdistä renkaaksi piilosilmukalla.
2. Tee kaksi (2) ketjusilmukkaa ja kolme (3) pylvästä renkaaseen. Sitten virkkaa kaksi (2) ketjusilmukkaa, jotta saadaan nurkka aikaiseksi ja jatka tekemällä neljä (4) pylvästä renkaaseen. Jatka näin (2 kjs, 4p) , kunnes aikaisena on neliö.
3. Virkkaa jälleen kaksi (2) ketjusilmukkaa ja kolme (3) pylvästä edellisen kerroksen ketjusilmukoiden kohdalle. Jatka kahden (2) ketjusilmukan ja neljän (4) pylvään sarjoilla muutoin paitsi nurkissa, joissa neljän pylvään ja kahden ketjusilmukan sarjoja tehdään kaksi nurkan muodostamiseksi.
4. Virkkaa yhteensä kuusi (6) kerrosta tai haluamasi määrä, päättele.
Yhdistä neliöt kiinteillä silmukoilla ylläolevan kuvan mukaisesti. Laita siis neliöiden oikeat puolet vastakkain ja virkkaa yhteen nurjalta puolelta.
Itse olen tehnyt peitot viidestäkymmenestä neljästä (54) kuuden (6) kerroksen neliöstä. Yhteenvirkkauksen olen suorittanut niin, että olen yhdistänyt palat ensin kuudeksi (6) yhdeksän (9) neliön palaksi ja virkannut pitkät palat pituussuunnassa yhteen. Peiton koko on kuitenkin vapaa, joten voit tehdä rauhassa suuremman tai pienemmän peiton. Tämä mittakaava on kuitenkin osoittautunut hyväksi näitä neliöitä käytettäessä.
Lopuksi voit virkata peiton reunoihin koristereunuksen. Yksi helppo malli on tehdä reunus yhden (1) kiinteän silmukan ja kolmen (3) ketjusilmukan ketjulla. Halutessasi voit vielä prässätä peiton.
Novitan Seitsemällä veljeksellä minulta on kulunut n. 65-70 tuntia yhden peiton valmistamiseen alusta loppuun. Siihen sisältyy kaikki vaiheet aina virkkauksesta neliöiden päättelyyn ja valmiin peiton prässäykseen. Toisaalta teen peittoja yleensä televisiota katsellen, jolloin huomio ei kiinnity pelkästään käsityöhön. Tuntimäärää ei kuitenkaan kannata kauhistua; hiljakseltaan neliöitä tekemällä peitto syntyy hyvin näpsäkästi ja jokaisella on omanlaisensa virkkauskäsiala ja -tahti. Aika-arvio on siis summittainen ja voi vaihdella melkoisestikin.
Toivottavasti tästä on apua yksinkertaisen peiton tekemiseen! Ja kysyä saa, jos jotain olen epäselvästi kirjoittanut. En ole kauhean paljon muuntanut omia ohjeita kirjalliseen muotoon aikaisemmin. Väreissä vain taivas on rajana, voi tehdä myös monivärisiä neliöitä tai kokonaan yksivärisen, jokainen oman makunsa mukaan.
Käsityön iloa!
5 kommenttia:
Vaikuttaa niin helpolta - kun se osaa! Onpas muuten hauskannäköinen virkkuukoukku myös :)
Mie romahan! Kuinka helpolta se näyttää -ja kuinka vaikeaa se loppujen lopuksi on. Yritin virkata viikonloppuna juurikin isoäidin neliötä ja lopputulos oli aina se, että reunat alkoivat nousta ylös, murr.
Ihana peitto ja varmasti lämpöinen ♥.
-"Toisaalta teen peittoja yleensä televisiota katsellen, jolloin huomio ei kiinnity pelkästään käsityöhön." Se on helppoa kun sen osaa! x) Jos minä yrittäisin virkata tuommoista, niin hyvä jos pystyisin edes hengittämään samaan aikaan. ;'D Olet kyllä näppärä näissä käsitöissä!
Mamma N: Tuo virkkuukoukku on itse asiassa koukkuamiskoukku, jota olen välillä käyttänyt ihan vain virkkuukoukkuna :)
AnnaS: Tsemppiä sinulle neliöiden kanssa! Mietin, että millä tavalla nousemaan? Eli auttaisiko ihan vain valmiin neliön prässääminen tasaiseksi vai onko jokin muu ns. ongelmana?
Mehu: No äkkiä niitä oppii tekemään ns. sarjatyönä, ei tarvitse montakaan tehdä kun tulee jo "luonnostaan" :)
Minä olen myös virkannut noita peittoja. Se on kyllä todella koukuttavaa hommaa :) Jämälangoista saa kivasti aikaiseksi neliöitä pienempiin juttuihin kuten tyynynpäällisiin jne. Onneksi saatiin tuo AnnaS nyt mukaan tähän neliönvirkkaukseen tuolla sinun hyvällä ohjeellasi. Meidän Onni kun opetti vain kiinteän silmukan tekemistä :)
Lähetä kommentti