Lopun ajat

On jotenkin niin ontto olo. Valvoin viime yön ja vein kaikki pojan tavarat äitini luo. Sen verran pojalla oli tavaroita, että kaksi henkilöautokuormallista niistä syntyi. Ensimmäistä kertaa melkein neljään vuoteen tuntuu, että asun liian suuressa asunnossa, kun nyt kerran jäin yksinäni. Huoneet tuntuivat niin tyhjiltä ja hiljaisilta. Varsinkin kun kaikki pojan huonekalut ja muut ovat kerran poissa. Normaalisti sitä on aina jotain ääntä kuulunut pojan puolesta, kun oli niin kamalan kova juttelemaan ja kehräämään.

Aamusta kävin vielä viemässä pojan mukaan toissa talvena neulomani ja ristipistoin merkkaamani viltin. En enää käynyt katsomassa poikaa, kerran yöllä jätettiin jo pitkät jäähyväiset. Fabu joudutaan lähettämään Helsinkiin ruumiinavaukseen, kun kuoli niinkin oudoissa olosuhteissa. Tuntuu vähän kamalalta, kun tuhkaus on avaamisen jälkeen ainoa vaihtoehto, mutta valitsin pojan näköisen uurnan ja muutaman viikon kuluttua poika tulee "takaisin kotiin".

Viimeisinä elintunteina koetettiin kaikki mahdollinen, ja oltiin valmiita lähtemään Helsinkiin Yliopistolliseen eläinsairaalaan tehoyksikköön hoitoon, vaikka siellä hoitovuorokauden hinnaksi saattaa tulla jopa pari tonnia. Siellä etelässä oltaisiin voitu ottaa esimerkiksi magneettikuvat (tämä tosin olisi vaatinut Vantaalla käymisen, kun Helsingissä ei ole neurologia kesäisin paikalla) ja tosiaan siellä olisi ollut maan paras teho-osasto. Tila kuitenkin heikentyi jo sillä välin kun menin paikalle, joten siirtäminen ei tullut enää kysymykseen. Koetettiin erilaisia lääkkeitä, jos tila olisi parantunut edes sen verran, että olisi jaksanut siirtämisen. Pohdin kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, olin valmis harkitsemaan myös kotimaan lentoja jos olisi kestänyt nousun ja laskun, sillä oltaisiin päästy nopeasti perille, kun lentokenttä olisi ollut niinkin lähellä. Fabu ei kuitenkaan pärjännyt enää ilman lisähappea viimeisinä elintunteinaan, ja sai opiaattisen kipulääkityksen lisänä diapamia jotta pysyi rauhallisena. Erilaiset laajakirjoiset antibiootit eikä kortisoni auttaneet mitään. Lopulta poika oli mitä ilmeisemmin vain nukahtanut happikaapissa, tuskin oli ainakaan tuntenut kovin paljon kipua.