Niinpä sitten on aikaa monenmoiselle ajatukselle. Eilen, tai oikeastaan tänään pohdin ajan merkillistä olemusta. Isän kuolemasta tuli tänään kuluneeksi 13 vuotta. Toisaalta tuntuu, että aikaa olisi kulunut paljon enemmän, toisaalta taas aikaa voisi olla kulunut vain hetki. Merkillistä! Miten aika voikaan olla niin erilainen eri tilanteissa. Ajankulun muuttuminen lienee tuttu ilmiö jokaiselle; kuinka usein odottaessa aika tuntuu hidastuvan, mutta onnellinen hetki katoaa historiaan ennen kuin sitä ehtii kunnolla edes rekisteröidä? Luen juuri Esko Valtaojan kirjaa Kaiken käsikirja, ehkä sekin availee polkuja ajatuksille. Alku on ollut perin filosofinen; onko mitään tai ketään olemassa ja jos on, niin missä ja milloin. Kaikki totuttu voikin olla olematta, mitään ei voi todistaa. Ajattelin jatkaa tänä iltana, mutta jo nyt olen todella väsynyt. Luulenpa, että teekupposen jälkeen höyhensaaret kutsuvat. Jos seuraan nyt totuttua rytmiä, huomisiltana on taas lukemisen -ja kenties ajattelemisen- aika...
Ps. Jouduin nyt vihdoinkin päivittämään itselleni Google+:n, kun en saanut tuota kuvaa ladattua kunnolla. Kuva oli kuin maalattu, täysin erilainen kuin koneella. Nyt on kummat oletusasetukset poistettu, vaikken ymmärräkään miksi ne toimivat silti, vaikkei edes käytä palvelua.
6 kommenttia:
Ajankulu on todella merkillistä, välillä aikaa kuluu kuin hurahduksessa ja välillä se suorastaan pysähtyy.
Tasan kuukauden päästä äitini kuolemasta tulee 17 vuotta, mikä on ihan hirmuinen määrä. Ensiksi tuntui, että aika (ja oma elämä) täysin pysähtyi ja tuska, sekä suru oli melkoinen. Mutta hiljalleen aikaa kuluu ja suru muuttuu erilaiseksi.
Kivoja asioita, kuten joulua odotellessa valmistelu ja odottaminen on kivaa aikaa ;)
Yritysjutut kuulostavat jännittäviltä ja lupaavilta :)
Aika on juuri tuollaista, muuttuvaista. Uudet suunnitelmat taitavat valvottaa sinua, pääasia että joskus tulee nukuttua tarpeeksi, muuten voimat ehtyvät. Onnea yrityssuunnitelmiin.
Kaikki blogiin ladatut kuvat tallentuvat Picasaan ja Picasa ja Google + ovat sama kuva-arkisto. Minusta olisi reilua jos tuon kuvankäsittelytoiminnon saisi pois Picasassa, mutta ikävä kyllä ei. Onneksi sen kuitenkin saa pois :)
Toivottavasti saat pian unirytmin kohdalleen!
Ajan olemus, siinäpä kysymys. Sitä minäkin mietiskelen harva se päivä.
Onnea sinulle suunnitelmiisi ja hankkeisiisi!
Nuori ihminen kestää unettomuutta silloin tällöin, kunhan sitten ottaa univajeen takaisin. Toivon, että saat pian unirytmisi ennalleen, toisaalta ei kannata stressatkaan, niin kuin olet itsekin huomannut.
Minä tein Uuden Vuoden lupauksen että elän mahdollisimman paljon nykyhetkessä! :) Jospa aika siten hieman hidastuisi.. Ennen olin kova odottamaan tulevaa ja nykyhetki unohtui. Jälkeen päin tuntuu että kadotin siinä paljon elämästä. Vaikka odottavan aika on pitkä, niin se "pitkä aika" vain katoaa johonkin jos siinä ei elä joka hetkessä mukana, vaan elää siinä odotuksessa. Pyrkimykseni on päästä eroon sen tyylisistä ajatuksista kuin "Olisipa jo ensi viikko!" tms. :)
AnnaS: Voi, niinhän se aika kulkee vaan eteenpäin. Merkillisesti sitä tulee mitattua elämää tuollaisten suurten (usein surullisten) tapahtumien mukaan.
Cheri: Kiitos sinulle vielä siitä vinkistä ja linkistä, nyt kuvat latautuvat edes jokseenkin sellaisina kuin ne omalla koneella ovat ;)
Myrsky ja Minna: Sitä toivotaan täälläkin!
Paula: Minä olen kärsinyt onnettomuudekseni kausittaisesta unettomuudesta jo yli kymmenen vuotta :( Sinällään tämä ei ole uutta, mutta olin jo toivonut uniongelmien helpottaneen viime vuosina. Kiitos!
Mehu: Se onkin kyllä todella hyvä lupaus! Ja ihan jokaisen kannattaisi ottaa siitä mallia :)
Lähetä kommentti