Mansikkakattien jälkeen seuraa tietenkin mustikkakissa, avulias purkittaja ja seuranpitäjä.
Mitään ei tarvitse tehdä yksin, ei edes mustikoiden purkittamista. Nyt on varmaankin tämän kesän mustikkasato pakastimessa ja enempää ei ehkä lähdetä haalimaan. Viime kesänkin mustikoita löytyy vielä jonkin verran, joten siinä lienee saalista ihan riittämiin.
Sormet olivat urakan jäljiltä melkoisen sinertävät, joten vinkkinä kaikille muillekin mustikkatassuille: peskää kädet sitruunalla, niin suurin osa väristä häviää kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan!
Yllä vielä hyvä esimerkki siitä, miten suurin osa otetuista kuvista on yleensä sellaisia, joita harvemmin tulee julkaistua... :)
Kaunista sunnuntai-iltaa!
6 kommenttia:
Oletpa ollut ahkerana! (Täytyisi tästä itsekin varmaan mustikkaan lähteä.) Mitä seuraavaksi vuorossa? Vadelmat ja kanttarellit?
Voi, kumpa tunnistaisinkin sieniä riittävän hyvin... Mutta katsotaan, eiköhän tätä säilöntää vielä jatketa :)
Komeat saaliit taas. Meillä ei karvakaveri auttele keittiössä mutta mustikanpoimintaretkelle hän lähtee kyllä innoissaan mukaan.
Ahkera! Sinä ja karvakaverit :)
Cheri: Meillä on siis täysin päinvastaisesti tilanteet :)
Mamma N: Kiitos paljon :)
Oletpa ollut ripeä. Jo kaksi viikkoa sitten olet pannut pakkaseen mustikkasaaliin. Minä en ole ollut ensimmäistäkään kertaa mustikassa.
Lähetä kommentti